Hyppää sisältöön

Usein kysytyt kysymykset Hinkusta

Mitä Hinku-verkostoon liittyminen maksaa?

Hinku-verkostoon liittyminen ei maksa kunnalle tai maakunnalle mitään. Kunnan täytyy kuitenkin varata työaikaa Hinku-työhön, ja siinä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia, esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimusten (KETS) organisaatiorakenteita. Kunnalla täytyy olla myös Hinku-yhdyshenkilö, joka toimii linkkinä kunnan, SYKEn ja muun verkoston välillä.

Hinkuun liittyviltä yrityksiltä peritään pieni liikevaihtoon perustuva vuosittainen jäsenyysmaksu.

Mitä hyötyä Hinku-jäsenyydestä on?

Hinkun jäsenenä kunta saa

  • Asiantuntija- ja verkostotukea päästövähennystyössä
  • Motivaatiota ja vertaisoppimista
  • Viestintätukea ja medianäkyvyyttä
  • Työkaluja ilmastotyön seurantaan
  • Tilaisuuksia hankkeistaa ilmastotyötään ja saada ulkopuolista rahoitusta

Kuinka paljon Hinku-työ kuormittaa?

Hinku-verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sekä järjestää erilaisia täsmätilaisuuksia, esimerkiksi Hiilineutraali-webinaareja mm. rakennusten energiatehokkuudesta ja vähähiilisistä energiatuotantotavoista.

Hinkun ydinajatus on, että vähähiilisyydestä tulee tavoite, joka otetaan kaikissa kunnan toiminnoissa huomioon. Ilmastotyö osana kunnan talousjohtamista ja arjen toimintaa voivat tuottaa säästöinä moninkertaisesti takaisin sen, kuinka paljon niihin käytetään työaikaa. Hyötyjen esille saaminen edellyttää toiminnan seurantaa ja raportointia.

Investoinnit matkalla kohti hiilineutraalisuutta maksavat, mutta ne ovat yleensä taloudellisesti hyvinkin kannattavia. Hinku tarjoaa kunnan ilmastotyöhön työkaluja ja vertaistukea.

Hinkuun liittyessään kunnan tai kaupungin tulee liittyä kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS), joka velvoittaa kunnan raportoimaan vuosittain energiankäyttönsä Motivalle. Toisinaan sopimukseen liittyneet kunnat ovat saaneet enemmän tukea investointeihinsa kuin kunnat, jotka eivät ole KETSissä mukana.

Jarruttaako Hinku yritystoimintaa?

Hinku-kunnissa on näyttöä siitä, että kunnan sitoutuminen ilmastotyöhön houkuttelee cleantech-alojen yrityksiä ja osaamista. Verkostosta löytyy Hinku-kuntia, jotka ovat pärjänneet hyvin Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemissa yritysten vetovoimaisuusarvioissa.

Hinkun yhtenä tehtävänä on vahvistaa paikallisia ja alueellisia cleantech-markkinoita muun muassa kannustamalla yhteishankintojen järjestämiseen. Hinku tukee kuntia ja pk-yrityksiä verkostoitumisessa, ja antaa niille myös käytännön tietoa ja työkaluja päästöjensä vähentämiseksi. Yritykset voivat tulla mukaan Hinkuun ja saada tilaisuuksia esitellä osaamistaan, tuotteitaan ja palveluitaan.

Miten kunta saa julkisuutta ilmastoteoilleen?

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn Hinku-tiimi julkaisee hiilineutraalisuomi.fi-verkkopalvelua, uutiskirjettä ja some-kanavia, joissa uutisoidaan ja jaetaan Hinku-kuntien tekoja. Kunta voi lisäksi laittaa omat tekonsa ilmaiseen Energialoikkaan, joka on näyteikkuna eri toimijoiden ilmastotekoihin. Lisäksi Hinkun viestintätiimi tekee tapauskohtaisesti media- ja viestintätyötä eri Hinku-kuntien kanssa. SYKE voi myöntää kunnassa tehdylle mainiolle ilmastotyölle Hinku-tunnustuksen, joka saa yleensä huomiota ainakin paikallismediassa.

Ovatko Hinku-tavoitteet mahdottomia?

Tavoite on kunnianhimoinen, mutta keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jo olemassa.

Hinku-kuntien tuloksellisuutta kannattaa ajatella kokonaisuutena: kuntien erot elinkeinorakenteessa vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti päästövähennykset saavutetaan. Jokainen vähennetty päästötonni on arvokas.

Osa investoinneista on vielä kalliita, mutta maailma muuttuu. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten aurinkosähkö oli taloudellisesti kannattamaton ratkaisu sähköverkossa olevassa kohteessa. Nykyisin aurinkovoimalalla voi saada jo 10 prosentin vuosituoton.

Eikö puun polttamisen lisääminen ole hyvä toimi?

Kun metsäbiomassan korjuuta lisätään, metsään jää vähemmän hiiltä. Bioenergian tuotannossa tämä hiili päätyy ilmakehään. Käytetyistä biomassaositteista ja tarkastelun aikajänteestä riippuu, kuinka paljon metsän hiilivarasto pienentyy. SYKEn laskurin avulla voi tarkastella puunkäytön vaikutusta metsän hiilitaseeseen.

Hiilinielujen pienentyessä pitkäksi aikaa tulee päästöjä vähentää entistä enemmän muilta sektoreilta, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Uudet lämpöinvestoinnit kannattaa ennemmin suunnata ympäristölämpöjen (maa-, geoterminen, aurinko-, vesi- ja ilmalämpö) ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen yhdistettynä lämpövarasto- ja kulutusjoustoratkaisuihin.

Puun polttamisen syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on tärkeää myös Hinku-kunnille, vaikka Hinkun -80 %:n päästövähennystavoite vuoteen 2030 koskee vain Hinku-laskentasäännön mukaisia päästöjä ja mahdollinen hiilineutraaliustavoite on kunnan oma päätös Hinku-tavoitteen lisäksi.

Hinku-laskentasäännön mukaisissa kasvihuonekaasupäästöissä ei ole mukana päästökauppaan kuuluvia teollisuuslaitoksia ja erillisvoimalaitoksia. Siinä on kuitenkin mukana kuntien ja kaupunkien kaukolämpövoimalaitokset, jotka kuuluvat päästökauppasektoriin. Taakanjakosektori kuuluu kokonaisuudessaan päästövähennysten piiriin. Hinkuun ei kuulu maankäyttösektorin eli LULUCF-sektorin päästöjä, joihin sisältyy puunpolttamisen hiilinieluvaikutukset metsässä.

Kuntamme elinkeinorakenne pohjautuu maatalouteen, kuinka sen päästöjä vähennetään?

Maatalouden päästöjä vähennetään kehittämällä viljelytapoja, kotieläintuotantoa ja maatilojen energiatalouden käytäntöjä. Eläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt vähenevät järkevällä toiminnan tehostamisella. Ruoansulatuksen metaanipäästöjä voidaan vähentää jalostamalla tuottavampia, terveempiä ja pitkäikäisempiä nautoja sekä optimoimalla ruokintaa. Lannoituskäytäntöjen tarkentamisella pystytään vähentämään päästöjä ja kustannuksia.

Hinkun tavoitteet eivät koske ns. LULUCF-sektorin päästöjen vähentämistä, vaikka maataloudesta lähtöisin olevista kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa on peräisin maaperästä. Turvepelloissa on maatalouden suurin päästövähennyspotentiaali.

Hyvät viljelykäytännöt tuovat monta hyötyä myös viljelijälle. Maan eloperäisestä aineksesta huolehtiminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa, edistää luonnon monimuotoisuutta, hillitsee ravinteiden huuhtoutumista ja tätä kautta parantaa vesistöjen tilaa.

Turvemaiden pellonraivauksen lopettamisella olisi suuri merkitys päästöjen vähentämiselle.

Hinku-laskentasääntöihin on lisätty mahdollisuus kompensoida LULUCF-päästövähennyksillä fossiilisia päästöjä. Edellytyksenä on, että pystytään osoittaman tehtyjen toimien vähentävän päästöjä, jotka muutoin syntyisivät.

Jäikö joku askarruttamaan? Ehdota meille kysymystä!

  • canemure@syke.fi
Julkaistu 3.5.2021 klo 11.49, päivitetty 3.5.2021 klo 11.51
  • Tulosta sivu