Hyppää sisältöön

Hiilineutraali-uutiskirje 4/2021

7.9.2021 klo 14.49
 

Kuntien ja maakuntien päästöjen arviointi kehittyy ja monipuolistuu

Vanha viisaus ”Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa” liittyy myös kuntien ja maakuntien ilmastonmuutoksen hillintätyöhön. Kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin edellytyksenä on, että eri toimenpiteiden päästövaikutuksia voidaan mitata. 

Kunnissa sovellettavan ns. Hinku-päästölaskennan lähtökohtana on ollut alusta pitäen löytää laskentasääntöjä, jotka kannustavat kuntia toimimaan päästöjen hillinnässä. Ratkaisuja tarvitaan etenkin liikenteen ja maatalouden päästöjen laskentaan.

Vuonna 2022 julkaistava kulutusperäinen päästölaskenta tuo uuden näkökulman päästöihin. Kulutusperusteista tietoa tarvitaan, jotta ymmärrys suomalaisten aiheuttamasta globaalista hiilijalanjäljestä aukenee. Tiedon avulla voidaan myös paremmin arvioida toimet, joilla voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin kunta- ja maakuntarajojen ulkopuolella, kirjoittaa Jyri Seppälä.

 

Kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia vuonna 2020

 

Kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ennakkotietolaskelma. Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä. 


TA-Asumisoikeus Oy Asuntomessujen Vihreä teko -kilpailun voittoon
 
© Asuntomessut

Tekoäly optimoi huoneistokohtaisesti kaukolämmön kulutusta, aurinkopaneelit tuottavat puhdasta sähköä ja asukkaat voivat seurata omaa veden- ja sähkönkulutustaan. 


Ilmastonmuutos on lasten suuri huolenaihe

© Rodeo

Lasten ja nuorten näkökulma on yhä enemmän esillä suomalaisessa ja kansainvälisessä ilmastokeskustelussa. Eri asia on, miten lapsia kuunnellaan ja vaikuttaako heidän näkökulmansa ilmastokriisin ratkaisuihin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, sanoo SYKEn ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi.


Nollapäästöpäivä kannustaa ilmastoystävällisempiin valintoihin
 
© SYKE
 

Mikä kunta on tänä vuonna ahkerin Ilmastodieetin käyttäjä? Viime vuonna voittajaksi nousi Raahe. Leikkimielinen Nollapäästöpäivän kisa alkakoon!


Canemure best practices: Jätevedenpuhdistamot ja vesilaitokset energiatehokkaiksi
 
© AdobeStock

Jätevedenpuhdistamot ja vesilaitokset voivat tehdä merkittäviä energiatekoja esimerkiksi ottamalla lämpöä talteen jätevedestä, tuottamalla biokaasua lietteestä ja hyödyntämällä aurinkoenergiaa.


IlmastoAreenalla innostuttiin ilmastosta
 
© Venla Riekkinen

IlmastoAreena-festivaali keräsi jo toista kertaa ilmastoasioista kiinnostuneita ympäri Suomea Iihin elokuussa. Tapahtumassa  kuultiin puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, joissa käsiteltiin ilmastonmuutoksen hillintämahdollisuuksia muun muassa asumisessa, liikenteessä sekä ruoan- ja energiantuotannossa. 


Kokeile kuntien päästöskenaariotyökalua uuden ohjevideon avulla
 
© Freepik

Kuntien  päästöskenaariotyökalun käyttöä tukemaan on laadittu ohjevideo. Tarkoituksena on madaltaa työkalun käyttöönoton kynnystä, jotta mahdollisimman moni pääsisi hyödyntämään sitä.


AJANKOHTAISTA

Kysely: Energialoikka koetaan tarpeelliseksi, mutta tunnettuutta on parannettava

Level(s) -viitekehys parantaa rakennusten ympäristötehokkuuden mitattavuutta ja vertailtavuutta

Lohjan Hiidensalmen asuntomessualueen taloissa panostetaan monipuolisesti ilmastoasioihin

Ilmastoratkaisut ovat jo olemassa – Miten Suomi voi vastata IPCC-raportin asettamiin haasteisiin? (SYKE)

Uudistettava ilmastolaki mahdollistaa aiempaa tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa (SYKE)


  • Tulosta sivu