Useat kunnat Suomessa ja muualla pohjoismaissa ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita kunnan omien toimintojen sekä kuntalaisten kulutuksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista myös kunnan rajojen ulkopuolella.
Suomen ympäristökeskus laskee kaikille Suomen kunnille arviot kulutusperusteisista päästöistä vuoden 2022 aikana. Kulutusperusteisilla päästöillä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä (CO2e), jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen koko toimitusketjussa. Päästöt voidaan erotella kotitalouksien kulutukseen, julkisiin hankintoihin ja investointeihin. Kunnan kulutusperusteisiin päästöihin lasketaan mukaan tuonnin kautta muilla alueilla kotimaassa sekä ulkomailla aiheutuneet päästöt ja niistä vähennetään viennin päästöt muualle kotimaahan ja ulkomaille.
Keräsimme keväällä 2022 Hinku-verkoston kuntien ilmastotyön asiantuntijoilta näkemyksiä siitä, minkälaisia haasteita kuntaan laskettujen kulutuksen aiheuttaminen päästöjen vähentämiseen liittyy.
Uusia keinoja ja viestintää sidosryhmien osallistamiseen
Kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämisessä nousi suurimpana yleisenä haasteena esiin arvot ja asenteet. Kunnissa nähtiin, että kulutustottumuksien muuttaminen on vaikeaa. Lisäksi kunnalla on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa kuntaorganisaation ulkopuolisten sidosryhmien toimiin.
Kuntalaiset, erityisesti nuoret, tulisi joka tapauksessa saada mukaan ilmastotyöhön. Kunnat kaipasivat uusia keinoa osallistamiseen, eikä syyllistämistä koettu hyväksi keinoksi vaikuttaa.
Vastaajien mielestä esimerkiksi yhteistyössä sidosryhmien ja yritysten kanssa kuntalaisille suunnatut osallistavat ja pitkäikäiset viestintäkampanjat parantaisivat tietoisuutta kulutuksen aiheuttamista päästöistä. Kuluttamisen päästövaikutusten ohella voisi tuoda esille myös kustannussäästöjä ja terveyshyötyjä. Lisäksi kaivataan palveluita tiedon välittämiseen, kokoamiseen ja tuottamiseen. Viestintää ja helposti saatavilla olevaa viestintämateriaalia toivottiin myös valtakunnallisella tasolla.
Haastatellut kuntatoimijat näkivät tarpeen esimerkiksi kuluttajille suunnatuille yksityiskohtaisille laskureille. Laskureita kuitenkin on jo olemassa, tietoa näistä tuleekin saattaa entistä paremmin myös kuntatoimijoiden tietoon.
Poliittista selkänojaa kunnan omia toimia tukemaan
Kuntaorganisaation sisäiseen toimintaan liittyen nostettiin esiin useita näkökohtia. Poliittisen tahdon puute mainittiin yhtenä haasteena kunnan päästöjen vähentämisessä. Poliitikoille pitäisi välittää viestiä sitoutumisen ja tekojen välttämättömyydestä. Myös virkamiesten ja päättäjien koulutus nähtiin tärkeänä.
Osaamisen puute, erityisesti vähähiilisten hankintojen osalta koettiin muutamassa kunnassa haasteena. Parhaina ratkaisuina näiden hankintojen vauhdittamiseen nähtiin ohjaus ja velvoitteet sekä hankintaohjeet ja -sopimukset. Palveluntuottajat olisi hyvä saada tiiviisti mukaan kunnan työhön.
Kaikkea ei voida kunnissa ratkoa yksin. Tärkeänä keinona nostettiin esille kansallisen tason ohjauskeinot, jotta kulutusta saataisiin ylipäätään vietyä kestävämpään suuntaan.
Kulutusperusteiset päästölaskelmat apuna kunnan ilmastotoimien suunnittelussa ja kuntalaisten osallistamisessa
Kunnat kaipaavat työnsä tueksi paikallista dataa, malleja ja työkaluja, joiden avulla voi seurata kunnan päästöjen kehittymistä sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Kuntakohtainen kulutusperusteinen päästölaskenta antaa entistä kattavamman käsityksen kunnan päästöistä kokonaisuudessaan sekä tietyillä sektoreilla. Esimerkiksi rakentamisen ja ruoan kulutuksen päästöt saadaan entistä paremmin tietoon. Aiempaa laajempi tietopohja päästöistä parantaa kunnan ilmastotoimien suunnittelua, kohdentamista ja priorisointia. Kulutusperusteiset laskelmat hyödyttävät kuntaorganisaatiossa erityisesti ruokapalveluita, yhdyskuntarakenteen suunnittelua (liikennettä ja asumista), sivistys- ja kulttuuripalveluita sekä hankintatoimea.
Tieto kulutusperusteisista päästöistä tuo myös välineitä viestintään asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Tieto tuo kotitalouksien päästöt näkyviksi ja osoittaa, miten laajalle päästövaikutukset globaalisti ulottuvat.
Työ on osana tutkimushanketta: “Sustainable Climate Neutral Nordic Municipalities”, jonka rahoittajana toimii Pohjoismaiden ministerineuvosto. Projektin tavoitteena on koota yhteen kuntien hyviä toimintamalleja liittyen kulutusperusteisiin päästöihin ja nieluihin.
Erikoistutkija Laura Saikku
Suomen ympäristökeskus SYKE