Hyppää sisältöön

Ilmastoteot näkyville!

RSS
16.3.2021 Niina Nousiainen

Tuntuuko ettei ilmastotyö saa ansaitsemaansa huomiota? Jäävätkö arkiset ilmastoteot yleensä viestimättä? Ilmastoteot ovat usein näkymättömiä. Kun kunta esimerkiksi vaihtaa vihreään sähköön, ei kuntalainen sitä tiedä, ellei siitä erikseen ilmoiteta, sillä pistorasiasta tulee sähköä kuten aina ennenkin.

Ilmastoviestintä onkin ehdottoman tärkeää, jotta hyvä työ tulee nähdyksi. Kun teoista viestitään ja kunta itse näyttää esimerkkiä asukkaille, alueen yrityksille ja muille toimijoille, voi se toimia sysäyksenä, joka saa muutkin toimimaan. Ilmastoviestintä on kuin lumipallo, joka kerää itseensä sitä enemmän lunta, mitä laajemmalle sitä pyörittää. Kertominen hyvistä teoista voi innostaa yhä enemmän ihmisiä mukaan ilmastotalkoisiin ja näin jouduttaa kunnan matkaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Myös pienistä teoista lähtee ääntä

Usein ajatellaan, että vain innovatiiviset suuret teot ansaitsevat tulla kuulluiksi. Ajatustavan muutos tarvitaan, jotta ymmärretään ilmastoviestinnän hyödyt ja mahdollisuudet.

Pienetkin teot ovat tarpeeksi suuria viestittäväksi, sillä juuri nämä arkiset teot muodostavat ison virran, sillä ne ovat helposti ja matalalla kynnyksellä monistettavissa muuallekin. Toisaalta isoista teoista on helppo olla ylpeä ja viestiä, mikä puolestaan vie kehitystä eteenpäin.

Uskottava ilmastoviestintä perustuu tekoihin

Ilmastoviestinnän voidaan katsoa olevan kolmikerroksista. Ensimmäisen tason muodostavat näkyvät ja konkreettiset teot. Nämä ilmastoteot näkyvät siis kuntalaisille ilman että niiden pääasiallinen tarkoitus on viestiä. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteet, viheralueet kaupunkikuvassa tai vaikkapa kaupunkipyörät ja hyvä pyöräilyinfrastruktuuri kertovat asukkaille ja vierailijoille, että kunnassa arvostetaan ilmastoystävällisiä tapoja toimia.

Toinen taso rakentuu tarkoituksellisesta ilmastoviestinnästä. Siihen kuuluu kaikki viestintä visuaalisista elementeistä kuten logoista aina tiedotteisiin ja somekampanjoihin saakka. On tärkeää, että ilmastoviestinnän väittämät ovat faktapohjaisia ja perustuvat tehdyille teoille. Myös viestinnän tyyli vaikuttaa siihen, kuinka viestit otetaan vastaan. Innostavat, ratkaisukeskeiset ja mukaan kannustavat viestit saavat lukijatkin kiinnostumaan ja toimimaan itsekin.

Kolmannen tason muodostaa suullisesti leviävä tieto. Kuten moni muistaa rikkinäinen puhelin -leikistä, on suullisesti välitettyyn tietoon vaikea vaikuttaa. Helpoiten tämä onnistuu, kun kaksi ensimmäistä ilmastoviestinnän tasoa toimivat, ja ihmisille jää mielikuva, että kunta on aktiivinen ilmastotoimija. Kun esimerkiksi asukkaat ovat ylpeitä kunnan tekemisistä, he myös herkemmin puhuvat positiiviseen sävyyn kunnasta muille. Myös median kertomat uutiset kuuluvat tähän ryhmään. Kunta voi parhaiten vaikuttaa mediassa liikkuvaan sisältöön olemalla aktiivinen - esimerkiksi lähettämällä tiedotteita ja juttuideoita paikallismedioille.

Ilmastobrändiä rakentamaan

Kunnan ilmastoviestinnällä on toinenkin rooli tiedon levittämisen lisäksi, nimittäin ilmastobrändin rakentaminen. Nyt ei puhuta vaatemerkeistä vaan paikkabrändistä. Brändi auttaa paikkoja, tässä tapauksessa kuntia, olemaan houkuttelevampia asuin-, työ- sekä vierailupaikkoja.

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä kirjaimellisestikin kuuma puheenaihe. Siten ilmastoarvot, vastuullisuus ja kestävyys nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi asukkaiden ja kunnan eri toimijoiden päätöksenteossa. Ne ihmiset ja yritykset, joille ilmastoasiat ovat tärkeitä, hakeutuvat kuntiin, joissa ilmastotyön tekemiseen kannustetaan ja annetaan hyvät edellytykset.

Suomen ympäristökeskuksessa tehdään parhaillaan tutkimusta kuntien ilmastoviestinnästä.

 

apulaistutkija Niina Nousiainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Lisää aiheesta

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.