Hyppää sisältöön

Hinku-statuksen vaikuttavuutta etsimässä

RSS
7.12.2021 Santtu Karhinen, Venla Riekkinen ja Laura Saikku

Suuri osa Suomen kunnista on asettanut itselleen päästövähennystavoitteen (Mattinen-Yuryev ym., 2021). Esimerkiksi Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkoston (Hinku) kunnat tavoittelevat 80 % päästövähennystä aikavälillä 2007–2030.

Hinku-verkoston työ alkoi pienenä viiden kunnan hankkeena vuonna 2008. Tällä hetkellä Hinku-kuntia on 80, minkä lisäksi verkostossa on viisi maakuntaa. Hinku-kunnaksi ryhtyessään kunta sitoutuu huomioimaan ilmastonäkökulman kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Lisäksi kunnan tulee muun muassa liittyä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen sekä laatia suunnitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Suomen ympäristökeskus koordinoi Hinku-kuntien verkostoa. Vaikka verkosto tarjoaa asiantuntija- ja vertaistukea ilmastotyöhön, voi kokonaisvaltainen päästövähennystavoitteisiin sitoutuminen ja käytännön toimien edistäminen jäädä vaillinaiseksi (Riekkinen ym. 2020). Kuntien ilmastotyön merkittävimpänä esteenä koetaan usein pula sekä ajasta että rahasta.

Tiedostaen kuntien resurssihaasteet, mitä verkostoon liittyminen hyödyttää? Voiko ilmastotyön tehostumista kuitenkin havaita Hinku-kuntien päästökehityksessä?

Tehostaako Hinkuun liittyminen päästövähennyksiä?

Kuntien ilmastotyön seurantaa varten tarvitaan siihen soveltuva mittaristo. Seurannan mahdollistamiseksi Suomen ympäristökeskus julkaisee vuosittain kuntien päästötiedot avoimena palveluna. Päästölaskentaa varten kehitetyssä mallissa, ALas-järjestelmässä, oletusarvoisena laskentatapana käytetään niin sanottuja Hinku-laskentasääntöjen mukaisia päästöjä, joihin kunnan katsotaan pystyvän välittömästi tai välillisesti vaikuttamaan (Lounasheimo ym., 2020).

Vuosina 2007–2020 päästökehitys on ollut kaikille kunnille suhteellisen samankaltainen vuoteen 2012 saakka. Tämän jälkeen päästöpolut eroavat siten, että Hinkuun kuuluvien kuntien yhteenlasketut päästöt ovat olleet matalammalla tasolla kuin Hinku-verkostoon kuulumattomien kuntien.

Näiden tulosten perusteella ei kuitenkaan voida vetää suoraan johtopäätöksiä Hinkuun liittymisen yhteydestä päästökehitykseen – osa kunnista kun on liittynyt Hinkuun vasta viime vuosina. Toisaalta Hinku-verkoston kunniksi on voinut valikoitua jo valmiiksi ilmastovalveutuneita kuntia.

Jotta Hinkuun liittymisen yhteydestä kunnan päästökehitykseen voitaisiin vetää hieman pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä, Hinkuun liittymisen yhteyttä kunnan päästökehitykseen on tutkittu tilastotieteen työkaluin (Karhinen ym. 2021). Työssä Hinkuun liittymisen vaikutuksesta erotettiin muut, ilmastotyöhön liittymättömät muutokset kunnassa kuten väkiluku, kunnanvaltuuston puoluekokoonpano, polttoainehinnat sekä muita tekijöitä.

Tilastollinen mallinnus osoitti, että vuosina 2005–2018 Hinku-kuntien päästöt ovat olleet ajanjaksolla keskimäärin 3 % alhaisemmalla tasolla kuin mitä ne olisivat olleet ilman Hinkuun liittymistä. Ilmastotyö oli siis tehostunut verkoston ansiosta.

Hinku-kuntien päästöt ovat olleet vuosina 2005–2018  keskimäärin kolme prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin mitä ne olisivat olleet ilman Hinkuun liittymistä.
Kaikkien kuntien sekä Hinku-verkostoon kuuluvien ja kuulumattomien kuntien päästökehitys vuosina 2007–2020. © SYKE

Hinku-jäsenyys tuo tukea, näkyvyyttä ja painoarvoa ilmastotyölle

Mistä tämä ero sitten voisi johtua? Neljänkymmenen Hinku-kunnan edustajat kattaneessa haastattelututkimuksessa kysyttiin muun muassa minkälaisia käytännön vaikutuksia kunnat ovat verkostoon liittymisestä kokeneet. Haastatelluista yli puolet kokikin, että Hinku-verkostoon liittyminen on edistänyt päästövähennyksiä konkreettisten toimenpiteiden kautta (Riekkinen ym. 2020). Vuonna 2019 haastateltujen Hinku-kuntien edustajien mukaan tärkeimpien toimien joukossa on muun muassa energiantuotantoon, rakennusten energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja aurinkosähkön lisäämiseen liittyviä toimia. Haastatellut kokivat, että verkostolta on saatu motivaatiota, inspiraatiota ja vertaistukea (Riekkinen ym. 2020). Hinku-jäsenyydeltä on saatu myös arvokasta asiantuntijatukea, sekä viestintätukea ja medianäkyvyyttä.

Konkreettisia ilmastotoimia on kuntaorganisaatioissa edistänyt myös se, että vaadittuja toimia voidaan perustella päättäjille Hinku-jäsenyydellä. Hinku-kunnissa painitaan yleisten ilmastotyön haasteiden parissa, mutta kunnat ovat niistä huolimatta onnistuneet löytämään ratkaisuja muun muassa johdon sitoutumisen ja riittävän resursoinnin kautta. Onnistumisia on koettu, kun ilmastotyö on jalkautettu läpi toimialojen, kokemuksia on vaihdettu, ja ilmastotyöhön on osallistettu useita eri toimijoita. Kuntien välistä yhteistyötä tehdään paljolti esimerkiksi naapurikuntien ja muiden edelläkävijöiden kanssa, huolimatta siitä, omaavatko ne Hinku-statuksen, mutta toisaalta verkoston opit ja hyvät käytännöt ovat monilta osin vapaasti myös ei-Hinku-kuntien hyödynnettävissä.

Ilmastotyön vaikuttavuuden tutkiminen jatkuu

Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta luo pohjan kuntien ilmastotyön tuloksellisuuden arviointiin. Ilmastotyön vaikutuksien arviointi vaatii kuitenkin syvällisempää analyysiä myös muista tekijöistä, jotka vaikuttavat kunnan päästökehitykseen. Kuntien ilmastotyön ansioksi ei tule laskea kehitystä, joka tapahtuu luontaisesti esimerkiksi väestömuutosten tai markkinoiden ohjaamana.

Kuntien ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnissa on paljon selvittämättömiä kysymyksiä. Millä viiveellä systemaattinen ilmastotyö näkyy kuntien päästökehityksessä? Millaisissa kunnissa verkostotyö on vähentänyt eniten päästöjä tai missä verkostotyö ei ole vaikuttanut kehitykseen lainkaan? Näihin kysymyksiin tulemme etsimään vastauksia jatkossa.

erikoistutkija Santtu Karhinen, suunnittelija Venla Riekkinen ja erikoistutkija Laura Saikku
Suomen ympäristökeskus SYKE

Lähteet

  • Karhinen, S., Peltomaa, J., Riekkinen, V. & Saikku, L. (2021). Impact of climate network: The role of intermediaries in local level climate action. Global Environmental Change 67, 102225.
  • Lounasheimo, J., Karhinen, S., Grönroos, J., Savolainen, H., Forsberg, T., Munther, J., Petäjä, J. & Pesu, J. (2020). Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020.
  • Mattinen-Yuryev, M., Fagerlund, S., Parkkinen, A., Huotari, T., Manner, J.-P., Kullberg, J., Haverinen, R., Valli, R., Vaalgamaa, S., Leinonen, T., Korja, M., Koistinen, A., Lehtinen, A. & Tuori, S. (2021). Missä mennään kuntien ilmasto- ja luontotyössä? Sitran selvityksiä 190.
  • Riekkinen, V., Saikku, L., Karhinen, S., Aro, R., Helonheimo, T., Peltomaa, J., Pitkänen, K., Lounasheimo, J., Kokkonen, V. & Seppälä, J. (2020). Kohti hiilineutraalia kuntaa: ilmastoverkoston vaikutus kunnan ilmastotyöhön ja päästöihin. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2020.
  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.