Hyppää sisältöön

Hiilinielut vahvoiksi ja maaperäpäästöt alas kunnissa

RSS
19.12.2022 Laura Saikku ja Sampo Pihlainen

Hiilineutraalisuuden saavuttaminen valtakunnallisella, alueellisella tai kuntatasolla edellyttää päästövähennysten lisäksi jäljelle jääneiden päästöjen neutralointia hiilinielujen avulla. Hiilinielut vähentävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä hiilen sitoutuessa muun muassa puustoon ja maaperään metsän kasvaessa. Maankäyttösektorilla maan käytön muutokset, maataloustoimet ja metsänhoito voivat kasvattaa tai pienentää hiilinieluja ja -päästöjä.

Keräsimme keväällä 2022 lähes 70 Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon kuuluvalta ilmastotyön asiantuntijalta kokemuksia työstä hiilinielujen vahvistamiseksi ja maaperäpäästöjen vähentämiseksi. Kysyimme myös haasteista ja pohdimme ratkaisuja maankäyttösektorin ilmastotoimien edistämiseksi jatkossa. Samansisältöinen työpaja toteutettiin syksyllä 2022 kunnille Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Yhteispohjoismaiseen tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä.

Toimia nielujen vahvistamiseksi tehdään monessa kunnassa

Työpajaan osallistuneista kuntien ilmastotyön asiantuntijoista noin kolmasosa mainitsi kunnissa tehtävän konkreettisia toimia hiilinieluihin ja maaperäpäästöihin liittyen. Kunnissa on metsitetty joutomaita sekä perustettu kosteikkoja ja niittyjä. Vastaavat toimet nähdään hyvinä myös jatkossa. Myös muut näkökohdat kuten luonnon monimuotoisuus tai matkailu tulisi osallistujien mielestä huomioida ilmastonmuutoksen hillinnän ohella. Pohjoismaisessa työpajassa näiden lisäksi korostui erityisesti myös hiilen lisääminen maaperään maataloudessa (biohiili ja hiiliviljely).

Usealla kunnista metsänhoitosuunnitelmissa mainitaan tavoitteena yleisellä tasolla edistää metsien kestävää käyttöä, mikä voi tarkoittaa hiilinielujen ja -varastojen kasvatusta ja metsänsuojelua. Joissakin kunnissa suunnitelmaan oli kirjattu tarkempi tavoite hiilinielujen määrän lisäämisestä. Yhdessä kunnassa mainittiin hiilinielu- ja kompensaatiotiekartta, toisessa ilmastotili, jonka avulla kerätään varoja paikallisiin hiilinieluhankkeisiin. Muutamassa kunnassa hiilinielut huomioidaan kaavoituksen arvioinnin yhteydessä. Parissa kunnassa oli tehty hiilinieluselvitys ja muutamassa toteutettiin koulutusta ja neuvontaa maanomistajille.

Myös muut näkökohdat kuten luonnon monimuotoisuus tai matkailu tulisi osallistujien mielestä huomioida ilmastonmuutoksen hillinnän ohella.

Tarvetta tiedolle ja osaamiselle

Työpajoissa pohdittiin haasteita ja toisaalta ratkaisuja hiilinielujen kasvatukseen ja maaperäpäästöjen vähentämiseen liittyen. Haasteista etenkin tiedon puute nousi esiin: tiedon nähtiin olevan epävarmaa tai sirpaleista. Kuntaorganisaatiosta voi puuttua myös oikeanlainen ymmärrys ja osaaminen hiilivarastojen ja nielujen kartoittamiseen. Tähän ratkaisuksi esitettiin kansallisesti tai yhteispohjoismaisesti koottua tutkimusdataa ja tietokantoja.

Kunnissa kaivataan yleisesti lisää tietoa myös konkreettista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta. Tiedon tulisi toisaalta olla selkeää ja helposti ymmärrettävää, toisaalta tarpeeksi yksityiskohtaista. Vaikutusarviointi tulisi kytkeä maankäytön suunnittelun prosesseihin, tavoitteiden asettamiseen ja strategioihin sekä vuosittaiseen seurantaan. Hinku-työpajoissa mainittiin erityisesti tieto jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista ja peltojen hiilensidontakyvystä. Yksityisille maanomistajille tarvittaisiin helposti saatavilla olevia ideoita mahdollisista toimista.

Ymmärryksen lisäämiseen kaivataan myös koulutusta. Laskennan kehittämistä toivottiin monessa vastauksessa: hiilinielujen kartoitukseen tarvitaan selkeitä ohjeita ja menetelmiä. Toimien vaikutusarviointiin kaivattiin skenaariotyökaluja. Monessa kommentissa toivottiin ohjeistusta erityisesti kompensaatioiden osalta. Ohjeita toivottiin myös tavoitteiden asettamiseen. Myös asiantuntijatuen tarve mainittiin ja parissa kunnassa tuotiin esille haasteena vähäiset resurssit.

Kansallisella tai alueellisella rahoituksella toteutetut pilottiprojektit voisivat auttaa resurssihaasteisiin. Kunnilla on käytössä konsulttipalveluja, mutta hyvän konsultin löytäminenkin koettiin haasteellisena.

Yhteistyötä sekä rahoitusta hiilinielut huomioivaan viljelyyn ja metsänhoitoon

Monessa kunnassa koetaan haasteeksi se, että kunta omistaa vain vähän maa-alueita asemakaava-alueen ulkopuolella. Maanomistus on pitkälti yksityistä ja pienialaista ja maanomistajiin vaikuttaminen koetaan hankalaksi, keinot puuttuvat. Maanomistajien joukko intresseineen voi olla hyvin laaja. Myös ristiriitaiset maankäytön tavoitteet ja muun muassa kasvavat hakkuupaineet ovat haaste myös kuntien omistamilla mailla.

Kunnat haluaisivat etsiä uusia näkökulmia, esimerkiksi huomioida matkailun edistämisen ja ilmastotyön yhteydet. Muutamassa kommentissa tuotiin esiin hiilinielujen kartoittaminen kaavoituksen yhteydessä ja toisaalta rakentamisen kaavoituksen suuntaaminen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen.

Maankäyttösektorin ilmastonäkökohtia edistäisi positiivisessa hengessä tehtävä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Sidosryhmät tulisi saada monipuolisesti mukaan ja yhteistyötä tulisi edistää maanomistajien kanssa myös yli kuntarajojen esimerkiksi yhteishankkeiden kautta.

Parissa kunnassa kaivattiin myös velvoitteita lainsäädäntöön. Rahoitustakin moni piti tärkeänä: kestävyysnäkökohdat tulisi huomioida viljelyn ja metsänhoidon rahoituksessa. Esimerkiksi Metso-suojeluohjelmaa ja Helmi-rahoitusta pidettiin toimivina rahoituskanavina.

 
 

 

erikoistutkija Laura Saikku ja 
erikoistutkija Sampo Pihlainen
Suomen ympäristökeskus SYKE

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.