Hyppää sisältöön

Ensimmäinen koronavuosi muutti suomalaisten kotitalouksien kulutusta – miten kävi hiilijalanjäljen?

RSS
6.4.2022 Hannu Savolainen, Mari Heikkinen ja Tero Heinonen

Alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronapandemia aiheutti voimakkaan talousshokin niin Suomessa kuin globaalisti. Yhteiskunnan sulkutoimet yhtäältä vähensivät kotitalouksien kulutusta ja toisaalta muuttivat sen rakennetta. Samalla säästämisaste kasvoi. Koteihin linnoittautuminen lisäsi elintarvikkeiden ja kotona käytettävien tuotteiden kysyntää, kun taas liikkuminen, ravintoloissa käynti ja useiden palveluiden käyttö vähenivät huomattavasti. Samaan aikaan poikkeustoimet ja -tilanne vaikuttivat myös tuotantoon esimerkiksi toimitusketjujen häiriöiden sekä työntekijöiden sairaus- ja karanteenipoissaolojen vuoksi.

Globaalisti koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimet vähensivät kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti. Kuitenkin ensimmäisten tartunta-aaltojen jälkeen kasvihuonekaasupäästöt palasivat aiemmalle tasolle varsin nopeasti. Korona merkitsi globaaleissa päästöissä siis vain hetkellistä alenemaa. Suomessa vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöt pienenivät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälki pienentyi vuonna 2020

Suomen ympäristökeskuksen tuoreimpien laskelmien mukaan kotitalouksien hiilijalanjälki [i] vuonna 2019 oli 54,9 milj. CO2-ekvivalenttitonnia (CO2-ekv.) ja henkilöä kohden laskettuna 9,95 CO2-ekv. tonnia [ii].

Kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälki vuonna 2020 oli noin 52,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia [iii]. Se oli noin 2,4 milj. CO2-ekv. tonnia eli 4 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Kyseessä on SYKEn arvioiman hiilijalanjäljen aikasarjan alhaisin arvo.

Matkustaminen ja liikkuminen vähenivät, elintarvikkeiden kulutus kasvoi

Entä miten koronan aiheuttama muutos kulutuksen määrässä ja kohdentumisessa näkyi hiilijalanjäljen rakenteessa? Suurimmat vähennykset hiilijalanjäljessä syntyivät matkustamisen ja liikkumisen vähentymisen myötä (kuva 1). Ulkomailla kulutettujen matkailumenojen päästöt pienenivät yli miljoona CO2-ekv. tonnia, joka on yli 70 prosentin pudotus vuodesta 2019. Liikennepalveluiden kulutuksen hiilijalanjälki pieneni noin 800 000 CO2-ekv. tonnia, mikä vastaa yli 40 prosentin vähennystä edellisvuoteen nähden. Etenkin lento-, laiva- ja junamatkailun hiipuminen vaikutti hiilijalanjälkeen. Yksityisajoneuvojen käytön hiilijalanjälki pieneni vain noin 4 prosenttia, mutta polttoaineiden korkean päästökertoimen vuoksi päästövähenemä oli yli 500 000 CO2-ekv. tonnia.

Yhteiskunnan sulkutoimet ja kodeissa vietetty aika heijastuivat majoitus- ja ravitsemuspalveluiden hiilijalanjälkeen, joka pieneni noin 500 000 CO2-ekv. tonnia. Myös vaatteita ja jalkineita hankittiin vähemmän, mikä pudotti päästöjä noin 260 000 CO2-ekv. tonnia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan kulutushyödykeryhmässä koronapandemia vaikutti kahteen suuntaan. Kulutuselektroniikkaa sekä erilaisia harrastus- ja vapaa-ajan välineitä hankittiin edellisvuotta enemmän, mikä vaikutti hiilijalanjälkeen kasvattavasti. Kuitenkin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita ja valmismatkoja kulutettiin selvästi aiempaa vähemmän, mikä painoi koko kulutushyödykeryhmän hiilijalanjäljen edellisvuotta alemmalle tasolle.

Tärkein kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälkeä nostanut tekijä oli kasvis- ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvu. Etätyö ja -koulu merkitsivät kodeissa tapahtuvan ruoanlaiton huomattavaa lisääntymistä. Elintarvikkeiden hiilijalanjälki kasvoi yhteensä yli 800 000 CO2-ekv. tonnilla. Kasvisperäisten elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hiilijalanjälki kasvoi 10 prosenttia ja eläinperäisten elintarvikkeiden seitsemän prosenttia.

Kotoilu kasvatti myös kotien kalusteiden, kodinkoneiden sekä kodin ja puutarhanhoitoon tarvittavien työkalujen ja tarvikkeiden kulutusta, mikä kasvatti hiilijalanjälkeä reilulla sadallatuhannella CO2-ekv. tonnilla.

Kuva 1. Hiilijalanjäljen muutos 2019–2020 kulutushyödykeryhmittäin (tuhatta tonnia CO2-ekv.). Prosenttiosuus kertoo, kuinka paljon kulutushyödykeryhmän hiilijalanjälki muuttui vuodesta 2019 vuoteen 2020. © SYKE

Hiilijalanjäljen rakenteen iso kuva ei muuttunut

Vaikka joidenkin kulutushyödykeryhmien hiilijalanjäljen prosentuaalinen muutos oli suuri, kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen eri kulutushyödykeryhmiin noudatteli pitkälti aiempien vuosien rakennetta. Yksityisajoneuvojen käyttö sekä asuminen ja energia muodostivat kumpikin noin neljäsosan hiilijalanjäljestä, ja elintarvikkeet noin viidesosan (kuva 2). Loput 29 prosenttia muodostuivat muusta tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta.

Yksityisajoneuvojen käytössä poltto- ja voiteluaineet olivat suurin päästöjen lähde. Asumisessa sähkönkulutus ja lämmitys muodostivat valtaosan hiilijalanjäljestä. Kulutettujen elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä eläinperäiset elintarvikkeet muodostivat hieman yli puolet. Muiden tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä tärkeimpiä kulutusmenoluokkia olivat kulttuuri ja vapaa-aika (kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut, viihde-elektroniikka, erilaiset harrastus- ja virkistysvälineet), kotien kalusteet, kodinkoneet ja tarvikkeet sekä sekalaiset muut tavarat ja palvelut.

Kuva 2. Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen kulutushyödykeryhmiin vuonna 2020. © SYKE

Koronan vaikutus hiilijalanjälkeen verrattain pieni ja mahdollisesti ohimenevä

Mikä oli koronapandemian ensimmäisen vuoden vaikutus kotitalouksien hiilijalanjälkeen kokonaisuutena?

Kotitalouksien hiilijalanjälki on pienentynyt vuosien 2000–2019 välisenä aikana noin 10 prosenttia. Tarkastelujakson jälkipuoliskolla päästövähennystoimet ovat vaikuttaneet oikeansuuntaisesti, joten vuosien 2010–2019 aikana hiilijalanjälki pienentyi 26 prosenttia. Korona-aikana vuodesta 2019 vuoteen 2020 hiilijalanjälki pieneni noin 4 prosenttia, mikä edustaa varsin maltillista vuosittaista muutosta. Hiilijalanjäljen vuosittainen muutos on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä -13 % – +10 %.

Kuinka pysyvästä muutoksesta kulutuksen määrässä ja kohdentumisessa voidaan puhua? Eräs keskeinen tekijä pienemmän kulutuksen taustalla oli kohonnut säästämisaste. Kotitaloudet siis säästivät vuonna 2020 selvästi suuremman osuuden käytettävissä olevista tuloistaan kuin vuonna 2019. Pienemmästä kulutuksesta seurasi pienempi hiilijalanjälki.

Neljännesvuosittaiset kotitalouksien kulutustiedot kertovat, että patoutunut kulutus ja säästöt ovat alkaneet purkautua ja kulutusmenojen taso on kasvussa. Kun alhaisempi kulutus on ollut seurausta rajoituksista ja sulkutoimista, kulutuksen tason palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle on odotettua. Sama koskee kulutuksen kohdentumista: monien palvelujen kuluttaminen on ollut yksinkertaisesti mahdotonta. Tässäkin on odotettavissa korjausliike kohti aiempaa kulutusta.

Ensimmäinen koronavuosi laski ja muutti kotitalouksien kulutusta pakon edessä. Pysyvämmät muutokset saattavat olla seurausta uusien oivallusten tekemisestä koskien vapaa-ajan viettoa, liikkumista, matkailua tai ruokailua. Lisäksi kulutuksen rakennetta ja elämäntyylejä muovaavat muutkin tekijät kuin korona. Näitä ovat esimerkiksi digitalisaatio, mainonta ja ilmastoystävällisten tuotteiden ja ratkaisujen tarjonta. Elämäntyyliin liittyvillä muutoksilla on vaikutuksensa myös hiilijalanjälkeen, mutta suunta ei ole yksiselitteinen. Paluu palvelujen kuluttamiseen tavaroiden hankinnan sijaan kuitenkin tukisi hiilijalanjäljen pienentymistä tulevaisuudessa.

Suomen ympäristökeskus jatkaa kuluvan vuoden aikana työtä kotitalouksien, kuntien ja maakuntien hiilijalanjälkien arvioinnin ja analysoinnin parissa.

erikoistutkija Hannu Savolainen, tutkija Mari Heikkinen ja tutkija Tero Heinonen
Suomen ympäristökeskus

Linkittämättömät lähteet

Savolainen, H., Heinonen, T., Heikkinen, M. & Nissinen, A. 2021. Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt 2000–2019. Julkaisematon laskentataulukko ja siihen liittyvä käsikirjoitus.

Viitteet

[i] Hiilijalanjälki sisältää kotitalouksien kuluttamien tuotteiden ja palveluiden tuotannon ja käytön aikana syntyneet kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja F-kaasut, esitetään yleensä hiilidioksidiekvivalentteina määrinä).

[ii] Esitetyt luvut on laskettu huomioiden tuontituotteiden tuoteryhmäkohtaiset päästökerroinmuutokset.

[iii] Vuoden 2020 kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälkeä arvioitiin vuonna 2021 päivitetyn laskentamenetelmän avulla. Koska kaikkia vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä lähtötietoja ei ollut käytettävissä, hyödynnettiin laskennassa vuoden 2019 kulutushyödykekohtaisia päästökertoimia. Karkeasti ottaen päästökerroin kuvaa, kuinka suuret ovat kulutettavan tavaran tai palvelun valmistuksen ja käytön aikaiset päästöt yhtä euroarvoa kohden. Kun vuosien 2019 ja 2020 hiilijalanjäljet on laskettu käyttäen vuoden 2019 kulutushyödykekohtaisia päästökertoimia, esitetyt tulokset kuvaavat siis kulutuksen määrän ja kohdentumisen vaikutuksia hiilijalanjälkiin. Tarkempi vuotta 2020 koskeva laskenta toteutetaan tulevaisuudessa, kun kaikki tarvittavat lähtötiedot ovat käytettävissä.

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.