Aurinkosähköjärjestelmien hintavertailu osoittaa, että järjestelmien hinnat ovat laskeneet kaikissa kokoluokissa vuodesta 2016 lähtien. Isommat aurinkosähköjärjestelmät ovat suhteessa edullisempia kuin pienet voimalat. Mitä isompi järjestelmä on, sitä edullisempi sen yksikköhinta on aurinkosähköjärjestelmän kokoon huipputehona eur/kWp (kilowatt peak) suhteutettuna.
Isomman voimalan edullisempi yksikköhinta tarkoittaa käytännössä sitä, että aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on suhteellisesti edullisempaa isoihin tai paljon sähköä kuluttaviin rakennuksiin kuin pieniin tai vähän sähköä käyttäviin rakennuksiin.
Isompien aurinkovoimaloiden hintavertailu (ALV 0%). © SYKE
Pienien aurinkovoimaloiden hintavertailu (ALV 24%).© SYKE
Erityisen hyvin aurinkosähkö sopii kiinteistöihin, joissa on jäähdytys. Myös kiinteistö, jossa tiloja ja käyttövettä lämmitetään maalämmöllä, voi hankkia isomman ja suhteessa edullisemman aurinkovoimalan kuin vastaava kaukolämpöä hyödyntävä kiinteistö. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumput kuluttavat geo-, vesi- tai ilmalämmön talteen ottamiseksi sähköä, jota voidaan tuottaa keväästä syksyyn osittain omalla aurinkosähköllä. Kaukolämpö- ja kylmäkiinteistöissä sähkön käyttö taas rajoittuu usein vain sähkölaitteiden ja -koneiden kulutukseen.
Lämmöntuotannon päästöt ovat nykyisin usein suuremmat kuin sähköntuotannon, joten aurinkosähköllä lämmittäminen on hyvä keino vähentää päästöjä.
Mikä tekee aurinkosähköstä taloudellisesti kannattavaa?
Hankintahinnan lisäksi aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti ostoenergian hinta, koska ostoenergiaa korvataan ja säästetään oman aurinkoenergian tuotannolla. Yleinen nyrkkisääntö on, että aurinkosähkö on kannattavinta mitoittaa oman kulutuksen mukaan. On tärkeää huomata, että jokaisena hetkenä, jolloin aurinkosähkön tuotanto ylittää sähkönkulutuksen, ylimenevä sähkö ohjataan sähköverkkoon. Sähköyhtiöt maksavat verkkoon syötetystä sähköstä korvauksen, joka on alhaisempi kuin aurinkosähkön arvo omassa käytössä.
Aurinkosähkön oman käytön osuutta voi parantaa lämpö-, sähkö- ja virtuaaliakuilla. Esimerkiksi maalämmössä olevan kiinteistön lämminvesivaraajaa voi hyödyntää aurinkosähkön lämpövarastona. Aurinkoisina päivinä kiinteistön käyttövettä lämmitetään silloin aurinkosähköllä. Lisäksi oman aurinkovoimalan voi varustaa akkujärjestelmällä tai sähköyhtiön kanssa tehdä niin sanotun virtuaaliakkusopimuksen. Aurinkosähköä voi myös hyödyntää sähköajoneuvojen lataamiseen, mikäli kiinteistössä on omia latauspisteitä.
Järjestelmän hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun, koska aurinkoenergiainvestoinnissa taloudelliset hyödyt realisoituvat voimalan pitkän käyttöajan puitteissa. Laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät ovat hyvin huoltovapaita. Noin 30-40 vuoden käyttöaikana huoltotoimeksi riittää usein invertterin vaihtaminen. Kannattavuuteen vaikuttavat myös lainan korkokulut.
Takaisinmaksuaika ei sovi aurinkoenergian taloudellisen hyödyn arvioinnin mittariksi, koska se ei huomioi lainkaan voimalan käyttöaikaa.
Aalto-yliopistossa kehitetyn avoimen datan aurinkosähkön kannattavuuslaskurin avulla voi arvioida investoinnin kannattavuutta nettonykyarvon avulla. Päivitimme laskuripohjaan muutamia uusia ominaisuuksia ja asetimme siihen esimerkkilaskelmaksi kunnan hankkiman 20 kW:n aurinkosähkövoimalan kannattavuuslaskelman nykyisen kustannustason mukaan. Lataa laskuri käyttöösi:
Aurinkosähköjärjestelmät ovat nykyisin kuntaorganisaatioille ja yrityksille kannattavia investointeja, kun järjestelmät on mitoitettu rakennusten sähköntarpeeseen järkevästi ja niiden taloudellinen kannattavuus on arvioitu asianmukaisilla mittareilla.
Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen ja projektikoordinaattori Miika Rummukainen
Suomen ympäristökeskus SYKE
Aurinkosähköjärjestelmien hintatietojen lähteet