Hyppää sisältöön

Uudenmaan ilmastotyötä linjaavassa tiekartassa yhteistyö on avainasemassa

Uutinen 18.12.2020 klo 10.47
© Pexels

Uudenmaan liiton tiedote 17.12.2020

Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu ilmastotyötä linjaava Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta, jossa tunnistetaan työn painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat.

Tiekartta tukee kuntia ja muita Uudenmaan toimijoita ilmastotyön toteuttamisessa. Tavoitteena on koordinoida ja yhteensovittaa maakunnan ilmastotyötä. Kiireellinen hiilineutraaliustavoite edellyttää laaja-alaista yhteistyötä, esimerkiksi yhteisiä hankkeita eteenpäin viemällä. Hanketyön lisäksi maakunnan ilmastotyö rakentuu paikallisten vahvuuksien ja parhaiden käytäntöjen levittämisen varaan.

"Tiekarttaa on valmistelu laajassa yhteistyössä. Kaupungit, kunnat ja muut julkisen sektorin viranomaistahot ovat ilmastotyön avaintoimijoita ja moottoreita, mutta tuekseen ne tarvitsevat tutkimus- ja kehittämissektorin sekä yksityisen puolen toimijat. Tavoite siirtymästä hiilineutraalisuuteen on mittava haaste, mutta samalla myös suuri mahdollisuus elinkeinoelämän näkökulmasta", Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys kertoo.

Tynyksen mukaan Uudellamaalla on hyvä tekemisen tahtotila ja poliittinen valmius. Tämä kävi ilmi tiekartan valmistelun aikana sekä kuntahaastatteluissa että seututyöpajoissa.

Painopisteet antavat suunnan laaja-alaiselle ilmastotyölle

Tällä hetkellä Uusimaa tuottaa viidenneksen koko maan päästöistä. Tiekarttaan on koottu painopistekohtaiset toimintalinjaukset, joilla voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja. Tiekartassa tarkastellaan myös päästökehitystä sekä hiilinielujen määrää ja jakautumista.

Uudenmaan ilmastotyössä on kuusi painopistettä:

  • Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen
  • Älykäs ja päästötön liikkuminen
  • Nopea ja reilu energiasiirtymä
  • Hiilineutraali kiertotalous
  • Kestävä kulutus ja tuotanto
  • Hiilensidonnan vahvistaminen ja päästöjen kompensointi

Mittavimmat tavoitteet kohdistuvat suuriin päästölähteisiin, kuten energian tuotantoon ja kulutukseen sekä liikenteeseen. Keskeistä on siirtymä pois fossiilisista polttoaineista. Erityisesti liikennesektorilla tämä on haasteellista, ja siihen tarvitaankin laaja joukko erilaisia toimenpiteitä.

Kiertotalouden toimet ovat merkittäviä sekä vihreän siirtymän toteuttamisessa että ilmastokestävän talousjärjestelmän uudistamisessa. Kulutuksen päästöt eivät ole mukana tiekartan pohjana olevassa päästölaskennassa, mutta ne arvioilta kaksinkertaistavat Uudenmaan kokonaispäästöt. Tämän vuoksi on ollut tärkeää tunnistaa toimenpiteitä myös kulutuksen päästöjen hillitsemiseksi. Päästövähennystoimien ohella huomiota on kiinnitetty hiilinieluihin ja muihin kompensaatiomahdollisuuksiin.

"Tiekartta antaa kuvaa ilmastotyön laajuudesta ja nostaa esiin toimia, jotka vaikuttavat voimakkaimmin Uudenmaan päästökehitykseen. Olemme tunnistaneet kuntien erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet tehdä ilmastotyötä", sanoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.

Tiekartan tavoitteena on osaltaan tukea Uudenmaan ja myös Suomen edelläkävijyyttä kansallisessa ja kansainvälisessä ilmastotyössä ja ratkaisujen kehittämisessä.

"Uudenmaan kunnat ja kaupungit tekevät jo laajasti ilmastotyötä, ja varsinkin suuremmilla kaupungeilla on kunnianhimoiset ilmasto-ohjelmat. Pääkaupunkiseudun uudet energiatuotannon ratkaisut vievät ilmastotyötä voimakkaasti eteenpäin. Liikenteen osalta päästöjen vähentäminen on haasteellisempaa, mutta keskeistä", Haanpää tuo esiin.

Toimenpideohjelmalla kohti avautuvia rahoitushakuja

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartan kokouksessaan 15.12. Työ jatkuu tarkennetun toimenpideohjelman laadinnalla. Keskeisimmät ilmastotyön toimenpiteet tunnistetaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan. Samalla käynnistyy hankkeiden kehittäminen avautuviin rahoitushakuihin. Uudenmaan liitto tulee tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista alueen toimijoille.

"Tällä hetkellä ilmastotyölle on melko positiiviset rahoitusnäkymät. Sekä EU:n rakennepolitiikan ohjelma että elvytysrahoitus kohdistuvat vahvasti hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen. Pitää kuitenkin huomioida, että hankkeissa edellytetään yleensä omarahoitusosuutta, joten lähivuosien budjettiin sitä kannattaa varata", Tynys muistuttaa.

Lisätietoja

  • Johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys, puh. 040 149 2244
  • Ilmastoasiantuntija Simo Haanpää, puh. 050 525 5706

Uudenmaan liiton tiedote

 

 


  • Tulosta sivu