Hyppää sisältöön

Puolangalla kehitetään kainuulaista biokaasuntuotantoa ja jätteiden kiertoa

Uutinen 3.6.2021 klo 11.30

Puolanka liittyi ensimmäisenä kainuulaisena kuntana HINKU-kuntien verkostoon joulukuussa 2020. Puolanka on mukana myös energiatehokkuussopimuksessa 2017–2025. Taustalla on pienen kunnan määrätietoinen tavoite rakentaa Kainuuseen kestävää energiantuotantoa ja jätehuoltoa.

– Kesällä aloitamme Kainuun ensimmäisen biokaasulaitoksen rakentamisen osana laajempaa Biokeskus-hanketta, kertoo Puolangan kunnan tekninen johtaja Marko Väyrynen. Laitoksella on tarkoitus käyttää noin 700 tonnia yhdyskuntajätettä kaukolämmön tuotantoon ja korvata näin fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Biokaasulaitos rakennetaan jätevedenpuhdistamon viereen ja yhdistetään kaukolämpölaitokseen putkilinjalla. – Jos kaikki menee kuin elokuvissa, uusi laitos otetaan käyttöön 2022.

Biojätteen kuljetusmatkat puolittuvat

Väyrysen mukaan Puolangalla ei ajeta vain oman kunnan asioita, vaan biokaasun kehityshankkeella halutaan tukea koko Kainuun elinvoimaa ja kiertotaloutta. Tällä hetkellä kotitalouksien ja yritysten biojätteet kuljetetaan Kainuusta pääasiassa Ouluun, yli 200 kilometrin päähän. Tulevaisuudessa Puolangan biokaasulaitos pystyy käsittelemään ison osan muidenkin Kainuun pienten kuntien yhdyskuntajätteistä aina 2 000 tonniin asti.

– Se merkitsee esimerkiksi Kuhmossa, Sotkamossa ja Hyrynsalmella tuotettuja yhdyskuntajätteiden käsittelyä jo matkan puolivälissä Puolangalla, Väyrynen toteaa. – Samalla jokaisessa pienessä kunnassa ei ole tarpeen tulevaisuudessakaan rakentaa omaa yhdyskuntajätteiden käsittelylaitosta.

Maitotilojen lannat hyötykäyttöön

Puolanka tunnetaan pessimismistään, mutta ympäristökysymyksissä yhteistyö alueen elinkeinoelämän ja maatilayrittäjien kanssa on ennakkoluulotonta. Kunnan maitotilat halutaan aikanaan liittää osaksi paikallista ja uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa. Potentiaalia riittää.

– Kainuu on vahva maidontuotantoalue, ja Puolangalla tuotetaan jopa kaksinkertainen määrä maitoa maakunnan tilojen keskiarvoon verrattuna, Väyrynen sanoo. Kunnassa onkin paljon pieniä ja isoja navettoja, joiden lehmien lannan hyötykäyttö tulee näiltä näkymin onnistumaan uudessa biokaasulaitoksessa.

Kuljetusten karsiminen säästää ympäristöä

Puolangan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Biokeskus-hankkeessa kehitetäänkin biokaasun lisäksi puunpolttoa. Lämpölaitoksen yhteyteen ollaan rakentamassa liki viiden hehtaarin puunkuivatuskenttää, jonka ansiosta puuta ei tarvitse välivarastoida ympäri maaseutua. – Kun puut kuljetetaan ja läjitetään yhteen paikkaan lämpölaitoksen lähelle, koko lämmöntuotantoprosessin hallinta helpottuu, Väyrynen sanoo.

Jätteenkuljetusmatkojen lyheneminen ja puun kuljetuksiin liittyvän rekkarallin väheneminen tuottaa merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä. – Biokaasulaitoksella ja puunkuivatuskentällä on yhdessä Puolangalle todella suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.

Kolmas keino säästää ympäristöä ja kustannuksia on taajaman katuvalaistuksen päivitys. – Olemme uusineet valaistusta nykyaikaiseen leditekniikkaan katu kerrallaan, mikä on laskenut energiankulutuksen puoleen vain 3–4 vuodessa, Väyrynen kertoo. Säästö on satoja megawattitunteja. – Samalla valaisimien käyttöikä pitenee ja ympäristökuormitus vähenee.

Vastuullisuus ulottuu Puolangalla myös infraa laajemmalle. Yksi kunnan ympäristöhankkeista koskee Perämereen laskevaa Kiiminkijoen vesistöä, jonka pääuoma Kiiminjoki saa alkunsa Puolangan Kivarinjärvestä. Joki on suojeltu koskiensuojelulailla ja Natura 2000 -ohjelmalla. – Meillä on suunnitteilla Törisevänpuron laskuvesialtaan ruoppausprojekti, ja niitämme tulevien kesien aikana myös Kivarinjärven rantavesiä. Se on koko vesistölle mittava ympäristöteko.

 


  • Tulosta sivu