Uutinen 27.1.2021 klo 15.07
© Unsplash
Onnistunut ilmastobrändi voi lisätä kunnan houkuttelevuutta asuin-, vierailu- ja työpaikkana, sekä avata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi investoinneille ja kansainväliselle näkyvyydelle. Parhaimmillaan nämä taas vauhdittavat päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
Canemure-hankkeen uusin Best Practices -julkaisu kokoaa yhteen hyviä käytäntöjä kunnan ilmastobrändin rakentamisessa. Esimerkit perustuvat vuoden 2020 lopulla käynnistyneeseen haastattelututkimukseen neljästä suomalaisesta ilmastotyön edelläkävijäksi mielletystä kunnasta: Ii, Joensuu, Lahti ja Lappeenranta.
”Hyvän ilmastobrändin myötä kuntalaisten sekä kuntapäättäjien asenteet ilmastotyötä kohtaan ovat tutkituissa kunnissa muuttuneet positiivisemmaksi, kun teot ovat ymmärrettäviä, ja oman kunnan tekemisistä voidaan olla ylpeitä”, sanoo apulaistutkija Niina Nousiainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Uskottava ilmastobrändi perustuu todellisiin tekoihin
Avoimuus ja luotettavuus ovat hyvän ilmastoviestinnän ja -brändäyksen ytimessä.
”Ilmastoviestintä ja -brändäys voi tuoda mukanaan monenlaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia, mutta siinä piilee omat haasteensa. Jos viestintä on perusteetonta tai turhan mahtipontista, voidaan se tulkita viherpesuna. On varottava tekemästä toimia, jotka ovat ristiriidassa kunnan kestävyystavoitteiden kanssa”, muistuttaa suunnittelija Venla Riekkinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Haastatellut kunnat olivat yksimielisiä siitä, että kunnan ilmastobrändin tulee perustua todellisille ilmastoteoille. Kuntien on ollut helppo viestiä innovatiivisista ja rohkeista ilmastoteoista, joita on tehty esimerkiksi ensimmäisenä Suomessa tai maailmassa. Kuitenkin myös arkisempia, hyväksi todettuja ja helposti monistettavissa olevia ilmastotoimia tehdään ja tuodaan esille.
”Ei pidä vähätellä ’tavallisten’ tekojen esiin tuomista, sillä se voi madaltaa esimerkiksi kuntalaisten kynnystä lähteä itse mukaan ilmastotyöhön. Sen ei aina tarvitse olla vain jotain suurta ja hienoa, vaan voidaan ottaa askel kerrallaan, yhdessä kohti hiilineutraaliustavoitetta”, Nousiainen muistuttaa.
Kohdennettu ja osallistava viestintä auttaa onnistumaan brändityössä
Kunta ei voi päästä hiilineutraaliustavoitteisiin yksin, joten asukkaiden ja kunnan eri toimijoiden aktivoiminen yhteiseen työhön luo paremmat edellytyksen onnistumiseen.
Asukkaat, yritykset ja muut sidosryhmät voivat välittää viestiä kunnan ilmastoteoista ja näin ollen vahvistaa kunnan ilmastobrändiä entisestään. Keskeisten sidosryhmien olisikin hyvä osallistua ilmastobrändin kehittämistyöhön. Eri kohderyhmille kannattaa viestiä heitä kiinnostavalla ja innostavalla tavalla ja mahdollistaa osallistuminen ilmastotyöhön.
Tutkimus jatkuu keväällä 2021
Kuntien ilmastoviestintää ja -brändäystä koskevaa tutkimusta jatketaan ja laajennetaan muun muassa Hinku-kunnissa kevään 2021 aikana sekä haastattelujen että kyselyn avulla. Mikäli aihe kiinnostaa tai herättää kysymyksiä, voit olla yhteydessä alla listattuihin tutkijoihin.
Lisää aiheesta
Lisätietoa
- apulaistutkija Niina Nousiainen, puh. 029 525 2162, niina.nousiainen@syke.fi
- suunnittelija Venla Riekkinen, puh. 029 525 1942, venla.riekkinen@syke.fi