Uutinen 10.11.2021 klo 9.22
Lappeenrannan kaupunki testaa uudenlaista energianvarastointijärjestelmää Mustolan lämpökeskuksessa, jossa energia varastoidaan suoraan lämmöksi. Laitteisto ladataan sähköllä, minkä jälkeen lämpöenergia vapautetaan Mustolan kaukolämpöverkkoon. Laitteistolla hillitään ilmastonmuutosta, sillä lämpöakulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.
Mustolan lämpöakku on pilotti, jolla testataan, onko sähköä kannattavaa varastoida suoraan lämmöksi. ”Lämpöakun idean taustalla olivat aurinkoenergialla toimivat keittimet, joita suunniteltiin otettavaksi käyttöön esimerkiksi Afrikassa. Keittimien idea ei ikinä saanut kunnolla tuulta alleen, mutta saman toimintatavan pohjalta syntyi nyt käyttöönotettu lämpöakku”, kertoo Aleksi Porkola Elstor Oy:sta.
Lämpöakun rakentaminen käynnistettiin vuoden 2019 lopulla, ja se otettiin käyttöön vuoden 2021 kesäkuussa. Vuosina 2021–2023 testataan lämpöakun käyttöä ja toimivuutta. Lämpöakun rakentamisesta ja toiminnasta vastaa lappeenrantalainen startup-yritys Elstor Oy, joka perustettiin hankkeen pohjalta. Pilotti toteutetaan yhdessä Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa.
Lämpöakku vastaa sähkön varastoinnin haasteeseen
Lämpöakun kehittäminen vastaa sähkön varastoinnin ja tuotannon haasteisiin. Uusiutuvan sähkön tuotantoa hankaloittavat ja tekevät epävarmemmaksi vaihtelevat sääolosuhteet kuten tuuli ja aurinko, jolloin uusia keinoja tarvitaan energian varastointiin sekä hyödyntämiseen. Lämpöakun kaltaiset ratkaisut ovat tärkeitä, sillä ne mahdollistavat tehokkaamman energiankäytön tuotannon vaihtelevissa olosuhteissa.
”Yhteiskunta sähköistyy, mikä luo paineen uudenlaisiin tapoihin tuottaa lämpöä ja samanaikaisesti vähentää päästöjä. Kehitetty lämpöakku vastaa tähän tarpeeseen”, kertoo Porkola. ”Suomen kokonaisenergiankulutuksesta käytetään jopa yksi kolmasosa lämpönä, jolloin kannattavinta on varastoida sähkö suoraan lämmöksi. Sähköä ei kannata lähteä varastoimaan myöskään siksi, että siihen tarvittavat akut ovat usein kalliita, lyhyitä eliniältään ja ongelmallisia raaka-aineiltaan.”
”Lämmityssektorilla on iso rooli ilmastonmuutoksessa, ja esimerkiksi teollisuushöyryn tuotannossa ei ole ollut hyviä hiilineutraaleja ratkaisuja. Tällöin uudenlaisella lämpöakulla on merkittävä rooli, sillä laitteella voidaan vähentää hiilidioksidia vuosittain jopa satoja tonneja”, sanoo Porkola.
Mustolan lämpöakku on myös merkittävä sen kustannustehokkuuden kannalta. Etenkin jos kaukolämpöyritysten sähköveroluokka muuttuu suunnitellusti, tuo Mustolan lämpöakku poikkeuksellisen tuntuvia rahallisia säästöjä.
Korona laittoi kapuloita rattaaseen, mutta vain hetkellisesti
Korona viivästytti lämpöakun valmistumista venyttämällä komponenttien toimitusaikoja. Akku saatiin kuitenkin valmiiksi ja käyttöön ilman suurempia muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan.
Lämpöakun kehittämisessä kyse oli pilottihankkeesta, joka tuo aina myös omat haasteensa. ”Pilottikokeilut ovat tärkeitä, koska niiden avulla saadaan sitten oppeja seuraaviin työvaiheisiin”, sanoo Porkola. ”Pilottivaiheesta saatuja oppeja voitiin hyödyntää toisen lämpöakun valmistamisessa, jonka valmistus ja käyttöönotto onkin sitten sujunut todella näppärästi.”
Lämpöakun toinen versio poikkeaa ensimmäisestä siinä, että lämmön sijaan sillä tuotetaan höyryä. Akku on käytössä lappeenrantalaisessa teollisuusyrityksessä. ”Käyttöönotto on sujunut yllättävän sujuvasti, ja asiakas on ollut tyytyväinen, että on voinut ottaa laitteen käyttöönsä”, kertoo Porkola.
Nyt rakenteilla on jo akun kolmas versio. ”Lämpöakkuun liittyy paljon odotuksia ja toiveita, koska teollisuudessa höyry tuotetaan pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla, eikä niille ole vielä löydetty korvaavaa menetelmää”, pohtii Porkola.
Maailmanlaajuiset markkinat mahdollisuutena
Lämpöakulla on paljon mahdollisuuksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa keksintö on tärkeä etenkin lämmityksen kannalta, mutta muualla maailmassa etenkin höyryn tuotannon mahdollisuus on merkittävä.
”Suomi on poikkeuksellinen siksi, että täällä on niin kova tarve lämmön tuotannolle. Muualla maailmassa laitetta voitaisiin kuitenkin hyödyntää etenkin esimerkiksi teollisuushöyryn tuottamiseen niin, että päivällä laite ladataan aurinkosähköllä ja yöllä se vapautetaan höyrynä”, kertoo Porkola.
”Tavoitteena tällä hetkellä on panostaa siihen, että laitteesta kehitetään täällä kotimaassa sarjatuotettava. Sen jälkeen sitä voidaan lähteä räätälöimään kansainvälisille markkinoille”, sanoo Porkola.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- tuotekehitysinsinööri, Aleksi Porkola, Elstor Oy, puh. 044 095 1124, aleksi.porkola@elstor.fi
- ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, Lappeenrannan kaupunki, puh. 0400 815 284, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
- ilmastokoordinaattori Petri Kero, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 6530 508, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi