Käyttöperusteisen päästölaskennan menetelmä

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ALas-mallilla. Tällä sivulla kuvataan ALas-mallin laskentaperiaatteet. Laskennan yksityiskohtainen kuvaus löytyy Syken raportista 25/2020 Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta – ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018.

ALas 1.6 kattaa 309 kuntaa ja vuodet 1990, 2005-2023. Mallia päivitetään tarpeen mukaan ja tuoreimmat tulokset julkaistaan vuosittain. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä F-kaasut omana kokonaisuutenaan. Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Bioperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä. Päästöjen lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.

ALas-mallin laskentatapa on käyttöperusteinen, jossa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta. Laskenta vastaa pääpiirteissään GHG Protocolin GPC-standardin perustasoa lisättynä maataloudella, henkilöautojen aluerajojen ulkopuolelle ulottuvalla liikenteellä, F-kaasuilla ja verkostohävikillä, mutta ilman standardiin kuuluvaa paikallista lentoliikennettä.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu ALas 1.6:n päästösektorit ja niiden laskentaperiaatteet. Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:

  • päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
  • teollisuuden sähkönkulutusta,
  • teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
  • kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Lisäksi alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.

ALas-mallilla lasketaan kaikki tulokset myös ilman Hinku-laskentasääntöjä sekä jaettuna päästökauppa- ja taakanjakosektoreille.

Lämmitystarvekorjausta ei käytetä eri vuosien tai paikkakuntien välisten erojen tasoittamiseen. Sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää.

ALas 1.6 ei sisällä seuraavia sektoreita:

  • Lentoliikenne
  • Ulkomaan laivaliikenne
  • Jäänmurtajat
  • Teollisuusprosessit
  • LULUCF

ALas 1.6:n päästösektorit ja laskentaperiaatteet

Päästösektori Laskentaperiaate Hinku-laskenta Huomioita
Kaukolämpö – päästökauppa Kulutus On

Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit.

Alasektorit: asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Kaukolämpö – taakanjako Kulutus On
Öljylämmitys Alue On Alasektorit: asuminen, palvelut ja maatalous.
Sähkölämmitys Kulutus On

Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausikerroin.

Alasektorit: asuminen, palvelut ja maatalous.
Maalämpö Kulutus On
Puulämmitys Alue On Puun pienpoltto. Asuminen, palvelut ja maatalous.
Muu erillislämmitys Alue On Kaasu, RPÖ, turve, hiili. Asuminen, palvelut, maatalous.
Kulutussähkö Kulutus On Suomalainen keskiarvosähkö.
Alasektorit: Asuminen, palvelut, teollisuus ja maatalous.
Teollisuuden sähkö Kulutus Ei
Henkilöautot Kulutus On

Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta.

Alasektorit: tiet ja kadut.
Moottoripyörät ja mopot Kulutus On
Linja-autot – läpiajo Alue Ei

Muihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella.

Alasektorit: Tiet ja kadut.
Pakettiautot – läpiajo Alue Ei
Kuorma-autot – läpiajo Alue Ei
Linja-autot – ei läpiajoa Alue On

Alueperusteiset päästöt vähennettynä läpiajolla = ”Oma tieliikenne”

Alasektorit: Tiet ja kadut.
Pakettiautot – ei läpiajoa Alue On
Kuorma-autot – ei läpiajoa Alue On
Raideliikenne Alue On Metrot, raitiovaunut, lähijunat, henkilöliikenne sähkö ja diesel sekä tavaraliikenne sähkö ja diesel.
Vesiliikenne Alue On Huviveneet, matkustajalaivat ja risteilyalukset, rahtilaivat, kalastusalukset, työveneet sekä lautat ja lossit.
Teollisuus – päästökauppa Alue Ei Teollisuuden polttoaineiden käyttö. Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä.
Teollisuus – taakanjako Alue On
Työkoneet Alue On Rakennus-, kaivos- ja teollisuus, tie-, maa- ja metsätalouskoneet sekä muut työkoneet.
F-kaasut Alue On Kaupan ja ammattikeit. kylmälait., rakennusten ilmastointi, ajoneuvojen ilmastointi ja muut lähteet.
Maatalous Alue On Eläinten ruoansulatus, lannankäsittely ja peltoviljely; epäorgaaniset lannoitteet, orgaaniset lannoitteet, maaperä, muut.
Jätteiden käsittely Kulutus On Kunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta. Alasektorit: kaatopaikat, jätevesien puhdistus, kompostointi ja mädätys; teollisuus ja yhdyskuntajäte.
Teollisuuden jätteet Kulutus Ei
Hyvitykset Alue On Tuulivoiman tuotannosta lasketaan päästöhyvitys suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella.

ALasPre 1.0 kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskenta

Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietomalli ALasPre tuottaa edeltävän vuoden päästöjen ennakkotiedon ennen lopullisten tietojen julkistamista. ALasPre 1.0 kattaa 309 kuntaa ja laskenta noudattaa pääosin ALas-mallin laskentaperiaatteita. Mallia päivitetään tarpeen mukaan ja tuoreimmat tulokset julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen valtakunnallisen kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakon julkaisun jälkeen.

Lisää aiheesta

Lisätietoa

  • suunnittelija Jari Rantsi, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Santtu Karhinen, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Eija Ferreira, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (öljy- ja muu erillislämmitys)
  • erikoistutkija Juha Grönroos, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (maatalous)
  • suunnittelija Markus Niemelä, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (F-kaasut)
  • erikoistutkija Johanna Mikkola-Pusa, Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi (kaatopaikat)
Julkaistu 16.8.2021 klo 9.05, päivitetty 2.12.2024 klo 16.49

  • Tulosta sivu