Suuritehoisen latausverkoston kehittyminen valtaväylillä lisää sähköautojen kysyntää, kertoo tuore selvitys. Latausverkoston kehittäminen voi olla toimiva keino lisätä sähköautojen osuutta ja vähentää tieliikenteen päästöjä, mutta muitakin toimia tarvitaan.
Teholatauspisteet yhteydessä sähköautojen kysyntään
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksessa havaittiin, että latausinfrastruktuurin parantuminen kotitalouksien todennäköisesti käyttämien reittien varrella on edistänyt sähköautojen hankintaa. Kun maksimietäisyys latauspaikkojen välillä lyheni 10 kilometriä, todennäköisyys hankkia sähköauto kasvoi peräti 10 prosenttia.
Latausverkoston kattavuus on tällä hetkellä heikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueella on reittejä, joilla liikennemäärät eivät välttämättä ole riittävän suuria, jotta syntyisi yksityisiä investointeja kalliisiin suurteholatausasemiin.
”Jatkossa julkisia investointeja suuritehoiseen latausinfrastruktuuriin tarvitaan reiteillä, joilla etäisyydet latauspisteiden välillä ovat yhä hyvin pitkiä. Jotta liikenne voidaan Suomessa sähköistää, täytyy kaikkien sijaintien olla sähköautolla saavutettavissa”, selventää tutkija Jouni Räihä Suomen ympäristökeskuksesta.
Kehitystuki aikaisti ja laajensi investointeja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) myöntämän yksityisen latausinfran tuki on selvityksen mukaan lisännyt sähköautojen hankintoja, mutta investointien vaikutukset päästöihin ovat jääneet maltillisiksi suhteessa tieliikenteen kokonaispäästöihin. Vuoteen 2022 mennessä tuetut hankkeet tulevat yhteensä vähentämään tieliikenteen päästöjä vuoteen 2033 mennessä korkeintaan 62–88 tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se vastaa alle prosenttia tieliikenteen vuosittaisista päästöistä vuonna 2022.
”Ilmastotavoitteiden aikataulu on kireä ja Aran myöntämä tuki nopeutti yksityisiä investointeja latausinfrastruktuuriin. Jatkossa yksityisen infran tuet tulisi osoittaa kohteisiin, joissa latausinfrastruktuurin rakentaminen on erityisen haastavaa”, erikoistutkija Anna Sahari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sanoo.
Päästövähennysten kireä aikataulu
Suomi on sitoutunut vähentämään päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kuuden seuraavan vuoden aikana näitä päästöjä tulee vähentää vielä kolmanneksella vuoden 2022 tasosta. Koska tieliikenne on taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde, päästövähennystavoite kohdistuu voimakkaasti juuri tieliikenteeseen.
”Tieliikenteen sähköistyminen on edellytys päästötavoitteiden saavuttamiselle, mutta se ei yksin riitä. Verotuksen ja sääntelyn tulee myös ohjata johdonmukaisesti kohti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja kestävämpiin kulkumuotoihin siirtymistä”, tutkijat toteavat.
Tämä on tiivistelmä tiedotteesta, jonka Valtioneuvosto on julkaissut 8.5.2024. Tiedote ja selvitys on tehty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) LATAAVA-hankkeessa osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lue koko tiedote