Ilmastotyö

Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa koskettavista ympäristöongelmista. Se kytkeytyy luonnonvarojen globaaliin riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä kestämättömiin kulutus- ja tuotantotapoihin.

Kansainväliset tavoitteet velvoittavat Suomea hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Toimia tarvitaan monilta eri tahoilta – valtiolta, kunnilta, yrityksiltä ja kansalaisilta. Kaupungeilla ja kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ne voivat myös tukea alueen yrityksiä ja asukkaita tekemään ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja.

Kansainväliset ilmastotavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on asetettu sekä kansallisia että kansainvälisiä tavoitteita. Pariisin ilmastosopimuksessa kaikki maailman maat sitoutuivat vähentämään päästöjään. Tähän mennessä annetut päästövähennyssitoumukset eivät kuitenkaan riitä siihen, että ilmaston lämpeneminen pysähtyisi kriittisenä rajana pidettyyn 1,5 asteeseen.

EU:n nykyisen ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU-tavoitteiden kiristyessä myös Suomen kansallisten tavoitteiden on kiristyttävä. Lisäksi kunnat, maakunnat ja yritykset ovat asettaneet omia tavoitteitaan.

Tuulimylly_556
© Kuva: Unsplash, Chris Barbalis

Suomen ilmastotavoitteet

Tällä hetkellä Suomen tavoitteena on vähentää kansallisesti kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tavoite koskee päästökaupan ulkopuolista taakanjakosektoria, eli liikennettä, maataloutta, lämmitystä, työkoneita, F-kaasuja ja jätehuoltoa.

Vuonna 2017 hyväksytty Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) vuodelle 2030 linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Marraskuussa 2016 hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian (EIS) kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Antti Rinteen hallitus on linjannut Suomen olevan hiilineutraali vuonna 2035. Tämän jälkeen päästöjen tulisi olla pienemmät kuin nielujen. Pariisin sopimuksessa hiilineutraalius määritellään ihmisperäisten päästöjen ja ihmisperäisten nielujen tasapainona. Kunniahimoinen tavoite tulee edellyttämään päivityksiä nykyisen KAISUn ja EISn toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. EU:n ilmastovelvoitteet vuosille 2021-2030 koskevat myös maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektoria. Siten päästöjen vähentäminen sekä hiilinielujen säilyttäminen ja vahvistaminen LULUCF-sektorilla tulevat osaksi Suomenkin ilmastovelvoitteita.

© Kuva: Plugi

Toimenpiteitä liikenteen, maatalouden, lämmityksen ja kulutuksen päästöjen hillintään

Päästökaupan ulkopuolella suurimmat tarpeet vähentää päästöjä ovat liikenteessä, joka aiheuttaa nyt noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöistä on 40 prosenttia. Tavoitteena on pudottaa liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästöjen vähennyspotentiaali on suurin tieliikenteessä.

Maataloudessa taakanjakosektorin päästövähennyksiä tuovat toimet koskevat pääasiassa lannan käsittelyä ja eloperäisten maiden dityppioksidi-päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä eloperäisiä maita ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa.

Rakennusten erillislämmityksessä suurimmat päästöt aiheutuvat öljylämmityksestä. Valtio luopuu öljylämmityksestä omistamissaan kiinteistössä vuoteen 2025 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on vaikutettava myös kulutukseen ja kulutuskäyttäytymiseen. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on määritelty joukko toimia, joilla voidaan vähentää kulutusperäisiä päästöjä. Nämä vähennystoimet näkyvät käytännössä esimerkiksi liikenteen, erillislämmityksen ja maatalouden päästöissä.

Kuntien, alueiden ja yritysten tavoitteet

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma korostaa myös kuntien roolia ilmastotyössä, sillä kunnilla on vastuu paikallisen kaavoituksen, liikennesuunnittelun, joukkoliikenteen, palvelujen ja ympäristökasvatuksen järjestäjänä.

Julkiset hankinnat tarjoavat varteenotettavan mahdollisuuden edistää ilmastopolitiikan tavoitteita kuntien käytännön toiminnassa. Kunta voi vähentää päästöjä esimerkiksi omistamiensa rakennusten ja lämpölaitosten energiaratkaisuilla tai tukemalla henkilökuntansa ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Useat kunnat ovat laatineet omia ilmastostrategioitaan ja ohjelmiaan. Ilmastotyöhön saadaan tukea myös erilaisten verkostojen kautta.

Nostokurjet_556
© Kuva: Pixabay

Kuntaverkostot ilmastotyön tukena

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostossa yli 50 erikokoista edelläkävijäkuntaa tavoittelee vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasolta.

Muita ilmastotyötä tukevia verkostoja ovat esimerkiksi kansainvälinen kaupunginjohtajien verkosto Covenant of Mayors, Suomen Kuntaliiton vetämä Ilmastokunnat-verkosto sekä Finnish Sustainable Communities eli Fisu-verkosto. Sen 11 jäsenkuntaa tavoittelee hiilineutraaliuden lisäksi jätteettömyyttä ja ylikulutuksen taltuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Alueellisella yhteistyöllä ilmasto-ohjelmia

Ilmastonmuutoksen hillinnässä myös alueellinen yhteistyö on tärkeää. Monet alueet ovat laatineet ilmasto-ohjelmia. Canemure-hankkeen tuella Uusimaa, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa valmistelevat omat ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat. Myös Kymenlaaksossa on valmisteilla alueellinen tiekartta.

Monet yritykset ovat jo pitkään seuranneet toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksia, asettaneet tavoitteita sekä kehittäneet uusia kestävämpiä prosesseja, palveluja ja käytäntöjä.

Julkaistu 3.5.2019 klo 15.25, päivitetty 28.6.2019 klo 12.41