Maailman meteorologian laitos (WMO) varoitti, että seuraavista viidestä vuodesta on mahdollisesti tulossa maailman historian lämpimimmät. Tulevina kuukausina kehittyvä El Niño -ilmiö Etelä-Amerikan valtamerialueella ja etenevä ilmastonmuutos saavat tämän yhdessä aikaiseksi.
Saamme siis todennäköisetsi nähdä jatkossakin yhä enemmissä määrin uutisointia, jossa kuivuus, sateet, tulvat ja myrskyt runtelevat ihmisten elinalueita eri puolella maailmaa. Ilmastonmuutos pysyy otsikoissa.
Vaikka Suomi ei kuulu ilmastomuutoksen vakavien seurauksien maihin, ilmastomuutoksen hillinnän vaikutukset tulevat puhuttumaan meitä, kun EU valmistelee uusia kunniahimoisia ilmastotavoitteita seuraavalle vuosikymmenelle. On selvää, että päästöjä pitää saada alas ja hiilinieluja vahvistaa merkittävästi vuodesta 2030, jotta EU:n ilmastoneutraalius saavutetaan 2050. Rikkaimpien maiden kuten Suomen tulee tehdä nopeammin ilmastotoimia kuin EU:n keskimäärin.
Ruotsi on jo hiilineutraali ennen vuotta 2030
EU:n tavoitteiden kautta Suomi tulee jo hyvin lähelle omaa hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035. Emme ole siis tekemässä mitään ihmeitä. Ruotsi on jo hiilineutraali ennen vuotta 2030, kun hiilineutraalius määritellään samalla tavalla kuin Suomessa tai miten EU määrittelee ilmastoneutraaliuden: alueen päästöt ja nielut ovat yhtä suuret.
Hiilineutraaliustavoitteemme puhuttelee kuitenkin hyvin maailmalla. Viimeaikaiset puhtaan energian miljardi-investoinnit ja -suunnitelmat etenkin tuulienergian tuotantoon ja sen kautta vedyn erilaisiin sovelluksiin antavat tähän uskoa.
Jokainen kunta voi käyttää omia vahvuuksiaan
Vaikka kaikki kunnat eivät ole saaneet eivätkä tule saamaan tuulivoimaklusterista osaansa, jokaisella kunnalla on mahdollisuus toimia omien vahvuuksien kautta päästöjen vähentämisessä. Lähes sadan erilaisen kunnan ja viiden maakunnan kuuluminen Hinku-verkostoon on hieno osoitus siitä, että Suomessa vähähiilisyys on nähty mahdollisuutena eikä uhkana aluetasolla.
Kunnissa pienillä ilmastoteoillakin on merkitystä. Parhaimmillaan niistä kasvaa isoja puroja. Kaikkialla maailmassa ollaan kiinnostuneita, kuinka kunnat pystyvät rakentamaan toimintaympäristöä, jossa asukkailla ja alueen yrityksillä on paremmat mahdollisuudet toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tilausta on myös seurantatiedoilla, joilla kunnan edistämän ilmastotyön hyödyt kuntalouteen, kansalaisille ja alueen yrityksille saadaan näkyviksi.
Paikallinen ilmastotyö kunnissa on keskeinen tapa vakuuttaa päättäjät kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyödyistä Suomelle. Tämä mahdollistaa myös sen, että Suomi jatkossakin kuuluu EU:n vihreän talouden edelläkävijämaiden eturiviin. Tästä hyötyy koko Suomi. Edelläkävijäkunnat tulisi jatkossa nähdä yhä tärkeämmässä roolissa osana vihreän siirtymän Suomi-brändiä – asia, jota meidän kannattaa edistää ja josta meidän kannattaa olla ylpeitä.