Porvoo energiamurroksen etujoukoissa – Keskuskoulu lämpiää tehokkaasti hukkalämmöllä

Uutinen 13.1.2022 klo 9.24
Porvoon Keskuskoulu © Porvoon kaupunki

Porvoon kaupunki toteutti Porvoon Keskuskoululla innovatiivisen energiansäästöhankkeen osana Canemure-osahanketta. 450 oppilaan Keskuskoululla on otettu syyskuussa 2021 käyttöön niin sanottu kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä. Rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään hukkalämpöä, joka syntyy toisaalla kaukolämpöverkostossa.

Hukkalämpö hyötykäyttöön lämmityksessä

Kaukolämmön kolmiputkiratkaisu © Iotoi Oy

Käytännössä prosessi toteutetaan uudella patentoidulla kaukolämmön kolmiputkiratkaisulla, jonka avulla voidaan hyödyntää matalalämpöistä kaukolämmön paluulämpöä rakennuksen lämmityksessä. Tämä mahdollistaa myös hukkalämmön hyötykäytön.

”Asennukset on pääosin tehty ja automatiikkaa on päästy testaamaan käytännössä. Tulokset syksyn 2021 lämmityskauden osalta näyttävät lupaavilta”, sanoo projektipäällikkö Matti Lehtovaara Porvoon kaupungilta. Seurannan mukaan Porvoon Keskuskoulun sähkön ja kaukolämmön kulutus on pienentynyt syys-joulukuussa 2021 noin 40 prosenttia.

Tyypillisesti kaukolämpöyhtiö syöttää kaukolämpöverkkoon 80–120-asteista vettä, joka palaa takaisin, kun se on kiertänyt lämmittämässä kiinteistöt.

”Hyödynnämme koulun lämmitykseen viileämpää 40–50-asteista kaukolämmön paluuvettä. Käytännössä hukkalämpöä saadaan muutaman kilometrin päästä teollisuusalueelta, jossa sitä syntyy prosessissa. Tämä lämpö palautetaan kaukolämpöverkostoon ja sitä hyödynnetään koulun lämmityksessä. Käytimme jo syksyllä 2021 noin 90-prosenttisesti matalalämpöistä kaukolämmön paluuvettä ja lisäksi hieman korkealämpöistä kaukolämpöä”, kertoo Lehtovaara. ”Tulevaisuudessa hukkalämmön osuutta on mahdollista lisätä lämmityksessä.”

Älykäs automaatiojärjestelmä säätelee lämmitystä ja ilmanvaihtoa

Porvoon Keskuskoululla on otettu käyttöön myös uudenlaista älykästä automatiikkaa ilmanvaihdon säätelyssä.

Koulun tiloihin asetetut sensorit mittaavat ulko- ja sisälämpötilaa, ilman hiilidioksidipitoisuutta ja ihmisten tuottamaa lämpöä ja säätävät niiden mukaan lämmitystä ja ilmanvaihdon voimakkuutta, pitäen sisäolosuhteet tasaisina. Automatiikalla saadaan pienennettyä lämmön- ja sähkönkulutusta, kun ilmanvaihto toimii tarpeenmukaisella teholla.

”Meillä on Porvoon energian kanssa palvelusopimus, joka kattaa niin tehdyt investoinnit kuin sopimuskauden aikaisen ylläpidon ja huollot”, kertoo Lehtovaara. ”Tarkoitus on toimia tällä konseptilla koko sopimuskausi eli 10 vuotta.”

Energiajärjestelmä hyödyttää niin käyttäjiä kuin palvelun tarjoajaa

Järjestelmä tarjoaa oppilaille ja opettajille entistä tasaisemman lämpötilan. ”Hankkeessa käyttäjät ovat keskipisteessä. Tähtäämme lämmityskaudella 21 asteen lämpötilaan kuten aikaisemminkin”, kertoo Lehtovaara.

Hyötyä saa myös energiayhtiö, sillä sen tuotanto tehostuu, kun tuotantolaitokseen palaava vesi on viileämpää. Hanke antaa omalta pieneltä osaltaan yhtiölle myös lisää reagointivaraa, sillä uuden järjestelmän ansiosta ei tarvita niin paljon varavoimaa esimerkiksi huippupakkasilla. Jos konsepti laajenee Keskuskoulun lisäksi muihinkin kohteisiin, niin energiatuotannon ennakointi paranee entisestään. ”Olemmekin selvittäneet alustavasti jo muita sopivia kohteita”, Lehtovaara sanoo.

”Keskeistä tässä ratkaisussa on sekä lämmön tuottajan että lämmön kuluttajan huomioiminen”, hankkeen urakoitsijan IOTOI OY:n toimitusjohtaja Johnny Holmström kertoo. ”Kun molemmat osapuolet hyötyvät, voimme yhdessä luoda kestävämmän kaupungin ja energiajärjestelmän.”

Keskuskoulun lämmönjakohuone © Iotoi Oy

Energiankulutus ja -tuotanto näkyväksi asukkaille

Porvoon Canemure-osahankkeessa on tarkoitus myös osallistaa asukkaita ja tuoda energiankulutus näkyväksi.

”Tarkoituksemme on saada kaupungin keskeisten kiinteistöjen energiankulutus ja -tuotanto kiinteistöjärjestelmään, josta sitä voidaan visualisoida esimerkiksi kaupungin verkkosivuille. Näin vaikkapa koulut voivat ottaa käyttöön näytön, josta voi seurata oman koulun energiankulutusta ja aurinkopaneelien tuottoa”, Lehtovaara muistuttaa.

Lisää aiheesta

Lisätietoa

  • projektipäällikkö Matti Lehtovaara, Porvoon kaupunki, etunimi.sukunimi@porvoo.fi, puh. 040 676 1377

  • Tulosta sivu