Kuntien ja yritysten välinen ilmastoyhteistyö koostuu monista elementeistä

Uutinen 29.9.2021 klo 15.45
© Kuva: Fre Sonneveld. Unsplash.

Yritysyhteistyö on noussut tärkeäksi ulottuvuudeksi kuntien ilmastotyössä, ja sitä voidaan pitää jo lähes perusedellytyksenä kunnan asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Alueellisista ilmastopäästöistä kuntaorganisaatio aiheuttaa noin 10 %, yritykset noin 45 % ja asukkaat noin 45 %.

Hinku-verkostoon kuuluvan Vantaan kaupungin ympäristöpäällikön Jari Viinasen mukaan kysyntää ilmastoyhteistyölle on. ”Ilmasto- ja vastuullisuusasiat ovat merkittävä osa yritysten kilpailukykyä, jolloin kaupungin tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset kestävän liiketoiminnan toteuttamiselle. Tämä konkretisoituu useilla eri tavoilla ja eri tilanteissa, jolloin kaupungilta vaaditaan avoimuutta ja aiempaa parempaa reagointikykyä.”

Kunnan ja yritysten väliseen ilmastoyhteistyöhön kytkeytyy vahvasti ajatus verkostomaisesta toiminnasta. Viinasen mukaan vaikuttavinta ilmastotyötä tehdään julkisten organisaatioiden, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen verkostomaisena yhteistyönä: ”Verkostotoiminta ei kuitenkaan ole sellaisenaan tavoiteltava itseisarvo, vaan verkostot ovat tekemisen tapa ja alusta, jolta odotetaan tuloksia tietyssä asiassa”, Viinanen toteaa.

Ilmastoyhteistyön lähtökohtana hiilikädenjälki ja olemassa oleva yritysyhteistyö

Ilmastoyhteistyössä keskiöön nousee toimijoiden vaikutus toistensa hiilijalanjälkeen eli toimijoiden hiilikädenjälki. Hiilikädenjäljessä kyse on yksinkertaistettuna siitä, miten kunta voi omalla toiminnallaan auttaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja siitä, miten yritykset voivat pienentää asiakkaidensa hiilijalanjälkeä.

”Hiilikädenjäljen esille tuominen suorien päästöjen rinnalle tarjoaa hyvän tavan osoittaa ilmastotyön vaikuttavuutta ja edistää vähäpäästöisyyttä edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä”, sanoo Viinanen.

Hiilikädenjälkiajattelun lisäksi kuntien kannattaa hyödyntää ilmastoyhteistyön suunnittelussa olemassa olevia yritysverkostoja ja -kanavia. Mukaan suunnitteluun tarvitaan vähintään kunnan elinkeino- ja ympäristötoimi. Taustalla on oltava vahva strateginen tuki, ja myös alueen yrityksiä täytyy kuulla. Kunnan kannattaa myös tarkastella omaa rooliaan verkostomaisessa yhteistyössä, joka vaihtelee ainakin päätöksentekijän, operaattorin, koordinaattorin, yhteistyökumppanin ja mahdollistajan välillä.

Kunnan ja yritysten välisen ilmastoyhteistyön suunnittelussa on tärkeää ymmärtää, että yritykset eivät ole yhdenmukainen joukko, vaan ne ovat eri kokoisia, eri toimialoilla olevia ja eri ilmastotyön vaiheissa. Myös yritysten tarpeet ja odotukset ovat erilaisia, minkä takia kunnat eivät voi tukeutua yhteen valmiiseen toimintatapaan, joka tarjoaisi suoran ratkaisun kunnan ja yritysten väliseen ilmastotyöhön.

Kokonaisuus haltuun toimintamallikirjaston avulla

Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyön helpottamiseksi hiilineutraalisuomi.fi -verkkosivuille on koottu vinkkejä, työkaluja, käytäntöjä ja muuta tietoa verkostomaisen ilmastoyhteistyön käynnistämiseen ja ylläpitämiseen. Uusi osio sivustolla on niin kutsuttu toimintamallikirjasto, joka on luotu ympäristöministeriön rahoittamassa Vantaan, Keravan ja Järvenpään yhteishankkeessa.

Uusi toimintamallikirjasto edistää kansallisesti kuntien ilmastotyötä kokoamalla yhteen kuntien keinoja edistää yritysten ilmastotyötä ja toteuttaa alueellista ilmastoyhteistyötä. Erikokoiset kunnat voivat helposti poimia keinoja käyttöönsä, sillä toimintamallit eivät ole riippuvaisia toisistaan ja toiminnan voi käynnistää aluksi pienemmässä mittakaavassa.

Toimintamallit on jaoteltu teemoittain kategorioihin ja ne kytkeytyvät kunnan perustehtäviin, alueen yhteiskehittämiseen, markkinoiden ohjaamiseen, palkitsemiseen, viestintään, toimijoiden törmäyttämiseen sekä koulutukseen ja neuvontaan. Toimintamallikirjasto auttaa kuntia hahmottamaan yritysyhteistyön keinovalikoiman laajuutta.

”Osa toimintamalleista edustaa jatkuvaa toimintaa, kun taas osa on yksittäisiä ja kertaluonteisia tekoja. Tämän lisäksi yhden toimintamallin sisällä on usein soveltamismahdollisuuksia, joten käyttöönotossa on aina ensin tunnistettava kunnan olemassa olevat resurssit, ja pohdittava missä mittakaavassa kyseisen toimintamallin käyttöönotto on mahdollista”, sanoo toimintamallikirjaston koonnista vastannut projektikoordinaattori Heta Itämäki.

Viinasen mukaan toimintamallikirjasto on erinomainen koonti kunnan käytössä olevista keinoista edistää yritysten ilmastotyötä: ”Toimintamallikirjasto on parantanut käsitystämme keinovalikoiman laajuudesta ja saanut pohtimaan kaupungin roolia yritysten ilmastotyön kirittäjänä.”

Miten toimintamallikirjastoa voi hyödyntää?

Toimintamallikirjaston käyttöönotossa on suositeltavaa aloittaa tunnistamalla ne toimet, jotka kunnassa ovat jo käytössä. Tämän jälkeen jäljelle jääneet toimintamallit voidaan luokitella kunnan näkökulmasta potentiaalisiin ja soveltumattomiin toimintamalleihin. Tällaisella kartoituksella kunta saa nopeasti kuvan nykytilasta ja mahdollisista käyttöönotettavista toimintamalleista.

Toimintamallikirjastoa on ehditty testaamaan jo Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä, ja sen uskotaan olevan hyödyllinen eri kokoisille kunnille.

Järvenpään elinkeinopalveluiden yrityspäällikön Susanna Aramon mukaan monissa kunnissa yritysyhteistyötä tehdään aktiivisesti, mutta ilmastonäkökulma on jäänyt vähemmälle. ”Ilmastonäkökulma on vähäisemmässä roolissa, eikä toimintaa ole systematisoitu. Järvenpäässä aiotaankin hyödyntää jo olemassa olevia verkostoja ja yritysyhteistyön kanavia. Eli ilmasto integroidaan luontevasti yhtenä teemana mukaan tekemiseen ”, Aramo kommentoi.

”Toimintamallikirjaston avulla on helpompi ymmärtää ilmastoyhteistyön kokonaiskuvaa ja tunnistaa kaupungin ja yhteistyöverkostojen keinovalikoimaan soveltuvat toimintamallit. Koska yritykset ovat keskenään erilaisia, on myös kuntien ilmastotyön oltava monipuolista”, kommentoi Keravan ilmasto-ohjelmapäällikkö Johanna Kuusisto.

Myös Itämäki painottaa monipuolista ilmastotyötä. ”Tärkeintä on muistaa, että kunnan ja yritysten välinen ilmastoyhteistyö koostuu monista elementeistä. Ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua. Paikallisella tasolla ilmastotyö konkretisoituu lukemattomilla eri tavoilla, jolloin myös kunnan rooli ilmastoyhteistyössä vaihtelee.”

Toimintamallikirjasto on luotu ympäristöministeriön rahoittamassa Vantaan, Keravan ja Järvenpään yhteishankkeessa.

Lisää aiheesta:

Lisätietoja

  • Projektikoordinaattori Heta Itämäki, puh. 040 631 5686, heta.itamaki@vantaa.fi

  • Tulosta sivu