Uutinen 17.6.2019 klo 18.09
Ilkka Sipiläinen © Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio
Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisi vuoden alussa edistyksellisen ilmastostrategian. Ilmastotyötä tehdään seurakunnissa niin kirkkojen energiaremonteissa, rippikouluruokailussa kuin hiilinielujen suojelussa.
Kirkko haluaa olla toiminnassaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä hiilidioksidipäästöjen pudottamista 80 prosentilla nykytasosta. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan esimerkiksi sitomalla ne metsiin tai muihin luonnonalueisiin.
”Mikään taho ei enää voi väistellä tiedeyhteisön viestiä ilmastonmuutoksesta, eikä omaa vastuutaan ihmiskunnan suurimman haasteen edessä”, yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen kirkkohallituksesta sanoo.
”Asian merkityksestä kertoo se, että ilmastostrategiamme hyväksyttiin kirkkohallituksen täysistunnossa yksimielisesti. Roolimme on nyt näyttää itse konkreettista esimerkkiä ilmastotyössä, mutta samalla viemme viestiä eteenpäin omalla äänellämme niin kotimaassa kuin kansainvälisesti", hän jatkaa.
Moderni teknologia kohtaa aikaa kestävän rakentamisen
Seurakunnat omistavat noin 6 000 kiinteistöä seurakuntataloista ja leirikeskuksista keskiaikaisiin kivikirkkoihin. Juuri rakennusten energiankulutus on kirkon suurin yksittäinen ilmastopäästöjen aiheuttaja.
Rakennusten energiapaletti rakennetaan kokonaan uudelleen – vuoteen 2025 mennessä öljystä ja fossiilisilla polttoaineitta tuotetusta sähköstä luovutaan.
”Vanhat kirkkorakennukset vaativat erityisosaamista, kun niille tehdään energiaremontteja. Toisaalta monet näistä vanhoista rakennuksista ovat malliesimerkkejä aikaa kestävästä, viisaasta rakentamisesta”, Sipiläinen muistuttaa. ”Energiaremontit ovat myös yksi osa arvokasta työtä historiallisesti merkittävien rakennusten säilyttämiseksi.”
Maalämmöstä energiaa Porvoon tuomiokirkkoon
Porvoon seurakuntayhtymä on toteuttanut merkittäviä päästövähennyksiä siirtymällä Porvoon tuomiokirkon lämmityksessä öljystä maalämpöön. Seurakuntayhtymä säästää hankkeen myötä vuosittain jopa 30 000 litraa öljyä. Maalämmöllä tuotettua energiaa hyödynnetään kirkon vesikiertoon perustuvassa lattialämmityksessä ja pattereissa sekä käyttöveden lämmityksessä.
Porvoon seurakuntayhtymän toimitilainsinööri Timo Kraufvelin odottaa vuosina 2016-2018 rakennetun järjestelmän tuovan helpotusta myös kesän helteisiin, sillä sen tuottamaa energiaa voi käyttää myös tilojen viilentämiseen ja kosteuden hallintaan.
Projektin suunnittelussa oli otettava huomioon kirkon kulttuurihistoriallinen merkittävyys ja sen läheisyydessä sijaitseva vedenottoalue, jonka suojavyöhykkeen ulkopuolella Tuomiokirkko kuitenkin sijaitsee. Herkän maaperän takia lämpöjärjestelmään valittiin pohjavesialueille turvallinen maalämpöneste.
Porvoon tuomiokirkko © VisitPorvoo/Porvoon kaupunki
Energiaviisautta Kirkkonummen seurakunnassa
Pohjois-Kirkkonummella sijaitsevaan, vuonna 1823 rakennettuun Haapajärven hirsikirkkoon asennettiin vuonna 2018 OptiWatin suorasähkölämmityksen etäoptimointijärjestelmä. Hirsikirkko on suojeltu kohde, joten suuret energiaremontit eivät ole mahdollisia.
”Kirkko oli aiemmin ympärivuotisesti käytössä ja lämmityskaudella kului paljon sähköä siihen, että kylmää rakennusta lämmitettiin viikonloppuisin tilaisuuksia varten. Sisälämpötilan jatkuva vaihtelu talvikaudella aiheutti myös kirkon rakenteisiin suurta kosteusrasitusta”, Kirkkonummen seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Anna Antikainen sanoo.
Etähallittava ja älykäs järjestelmä säästää huomattavan paljon aikaa ja vaivaa, sillä se optimoi ennalta kiinteistön lämpötilan ottaen huomioon ulkoiset sääolosuhteet ja sähkön hinnan. Haapajärven hirsikirkon lisäksi sähkölämmityksen etäoptimointijärjestelmä on otettu käyttöön myös Räfsön leirikeskuksessa.
Metsänhoito moniarvoiseksi
Seurakunnilla on valttikorttinaan myös merkittävä mahdollisuus kompensoida päästöjään, sillä ne omistavat yhteensä jopa 167 000 hehtaaria metsäalueita. Kirkon metsävarojen kartoituksessa on laskettu myös niiden potentiaalia päästöjä sitovina luonnon hiilinieluina.
”Uskon, että metsien hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus ja henkiset arvot on täysin mahdollista yhdistää vastuulliseen metsänhoitoon. Vetoamme seurakuntiin, jotta ne ottaisivat tämän huomioon metsiensä hoitoa suunnitellessaan”, Sipiläinen sanoo. ”Jo useat seurakunnat luonnollisesti tekevätkin niin.”
Pienetkin askeleet vievät eteenpäin
Sipiläinen on työskennellyt kirkkohallituksessa kestävän kehityksen teemojen parissa jo pitkään. Hän on nähnyt, että ympäristötyötä tehdään arjessa usein pienin mutta vaikuttavin askelin.
Uuden ilmastostrategian mukaisesti kirkon rippileireillä tarjoillaan ilmastoystävällistä, kasviperäistä ruokaa. Kirkon työntekijöitä kannustetaan valitsemaan työmatkoilla lentämisen sijasta päästöttömämpiä matkustusmuotoja, kompensoimaan lentonsa ja suosimaan etäosallistumista. Lisäksi kaikkiin tiekirkkoihin suositellaan hankittavaksi sähköauton latauspisteet.
”Haluamme rohkaista kaikki seurakuntalaiset mukaan ilmastotalkoisiin, vaikka päävastuun pitää toki olla isoilla toimijoilla: valtioilla, kunnilla, seurakunnilla ja yrityksillä”, Sipiläinen sanoo. ”Kirkot ovat globaaleja toimijoita ja vastuumme on edistää myös kansainvälistä ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Voimme auttaa kehittyviä maita siirtymisessä puhtaaseen teknologiaan esimerkiksi rahoittamalla näissä maissa kestävän kehityksen toimia.”
Myös tavallisten ihmisten toimet voivat olla vaikuttavia. Sipiläinen nostaa esille ruotsalaisen nuoren ilmastoaktivisti Greta Thunbergin, joka puhuu suoraan ja rohkeasti aikuisille.
”En ihmettele yhtään, että nuoret ovat huolissaan, sillä he haluaisivat luottaa tulevaisuuteen. Uskon kuitenkin, että toivoa ei pidä menettää koskaan, vaikka tilanne on vaikea. Kun toimimme ympäristön kannalta oikeaan suuntaan, muutos parempaan on mahdollinen”, Sipiläinen summaa.
Lisää aiheesta:
Lisätietoa:
Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen, Kirkkohallitus
puh. 040 5441 158, etunimi.sukunimi@evl.fi