Hyppää sisältöön

Vähähiiliset urheiluhallit säästävät energiaa ja kunnan varoja

Uutinen 25.2.2021 klo 14.40
Suolahden jäähalli Äänekoskella. © Äänekosken kaupunki

Pohjoisissa olosuhteissa sisäliikuntatilat ovat korvaamattomat, jotta liikuntaa voi harrastaa mukavasti ympäri vuoden. Muiden rakennusten tavoin myös urheiluhallit on pidettävä käyttökunnossa vuoden ympäri, mikä tarkoittaa suurta energiankulutusta. Etenkin jäähallit ja uimahallit ovat energiantarpeeltaan suuria. Kiinnittämällä huomiota hallien energiatehokkuuteen voidaan sekä pienentää päästöjä että saada merkittäviä säästöjä.

Canemure-hankkeen uusin Best Practices -julkaisu esittelee hyviä käytäntöjä urheiluhallien energiavalintoihin ja rakentamiseen liittyen sekä esimerkkejä suomalaisista rakennuskohteista.

Energiajärjestelmän valinta ja energiatehokkuus avainasemassa

Urheiluhallien energiajärjestelmien valinnalla, energian kierrätyksellä ja energiatehokkuudella voidaan saavuttaa mittavia päästösäästöjä kustannustehokkaasti. Uusien urheiluhallien suunnittelu vähähiilisiksi ja olemassa olevien hallien energiaremontit ovat hyviä sijoituksia tulevaisuuteen. Hankkeissa tulee tarkastella koko elinkaaren aikana koituvia kustannuksia ja päästöjä sen sijaan, että tekisi päätöksiä vain aktiivisen rakentamisvaiheen kustannusten mukaan. Ammattimaisen energia- ja elinkaarisuunnittelun hyödyntäminen on siis tarpeen, etenkin haastavien hankkeiden kuten uima- ja jäähallien kohdalla.

Jäähalleissa energiaa kuluu paljon jään ylläpitoon. Jään pinta toimii periaatteessa lämpöä absorboivana pintana lämpöpumpulle (kylmäkoneelle), jonka tuottamaa lämpöä voi myös hyödyntää.

”Tämä jään ylläpidosta syntyvä lauhdelämpö usein tuuletetaan ulkoilmaan, vaikka sen hyödyntämiselle on monia vaihtoehtoja sekä jäähallissa että sen ulkopuolissa käyttökohteissa", toteaa tutkija Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskuksesta.

Uimahalleissa energian tarve on suuri sekä altaiden lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Altaan haihdunta siirtää energiaa ilman kosteuteen ja tämän takia on tärkeää, että uimahallien lämmön talteenotossa otetaan huomioon kosteuden sisältämän energian hyödyntäminen.

”Uimahalleissa lämmön talteen ottaminen ilmanvaihdosta poistoilmalämpöpumpulla on järkevää, jotta haihdunnan energia saadaan talteen. Harmaasta jätevedestä on myös viisasta ottaa lämpö talteen. Näitä hukkalämpöjä voidaan hyödyntää käyttöveden, allasveden ja ilmanvaihdon lämmittämiseen”, lisää Helonheimo.

Korjata vaiko rakentaa uusi?

Ilmaston kannalta on keskeistä, että urheilurakennusta ei pureta ja korvata uudella, mikäli vanha rakennus voidaan peruskorjata turvalliseen ja käyttäjille terveelliseen kuntoon sekä vastaamaan nykyisiä toiminnallisia vaatimuksia. Mikäli urheiluhalli on tulossa laajamittaiseen peruskorjaukseen, kannattaa tarkastella myös lämmitysjärjestelmän vaihtamisen mahdollisuutta. Vaikka urheiluhalli ei olisi vielä peruskorjausiässä, sen energiatehokkuusinvestoinnit tuottavat päästösäästöjä ja maksavat itsensä takaisin nopeastikin. Asiantuntijan suorittama energiakatselmus voi auttaa löytämään kiinteistön suurimmat energiatehostuspotentiaalit.

Jos tarve uuteen urheiluhalliin kuitenkin on, kannattaa siihen valita vähäpäästöinen päälämmitysjärjestelmä, kuten ympäristön lämmönlähteitä (maa-, ilma- tai vesistölämpö) hyödyntävä lämpöpumppuratkaisu. Hukkalämpöjä kannattaa hyödyntää, mikäli mahdollista. Maalämmön lisäksi oma aurinkoenergian tuotanto voi vähentää päästöjä ja olla taloudellisesti kannattavaa. Biomassan, esimerkiksi puun ja puuhakkeen, polttamisen lisäämistä ei suositella.

Betonirakentamisen korvaaminen puurakentamisella on eräs keino pienentää uudisrakentamisen fossiilisia päästöjä. Toisaalta, jos puutuotteiden valmistamisen seurauksena metsien hiilinielu pienenee, voi tämä mitätöidä päästövähennyshyödyn useiksi vuosikymmeniksi. Kaikkiin urheiluhalleihin puurakentaminen ei myöskään välttämättä sovi: etenkin uimahallit ovat sisäolosuhteiltaan erittäin vaativia.

Tutustu julkaisuun

Lisätietoa

  • tutkija Teemu Helonheimo, puh. 029 525 1910, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • tutkija Paula Sankelo, puh. 029 525 2029, etunimi.sukunimi@syke.fi

  • Tulosta sivu