Uutinen 17.9.2021 klo 15.11
Maisema Oslosta. © Unsplash: Eirik Skarstein.
Oslo on maailman edelläkävijä kaupungin ilmastobudjetoinnin kehittäjänä ja kokeilijana. Suomen ympäristökeskus Syke ja Motiva selvittivät, mitä Oslossa on tehty talous- ja ilmastovaikutusten kytkemisessä osaksi talousjohtamista. Selvitys perustuu talous- ja ympäristöasiantuntijoiden haastatteluihin ja toteutettiin osana Fisu-verkoston (Finnish Sustainable Communities) Reetta-hanketta.
”Reetta-hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli talous- ja ilmastojohtamisen systemaattiseksi integroimiseksi. Tämän takia halusimme selvittää, mitä olemassa olevia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä kunnissa on jo olemassa. Esimerkit auttavat välttämään mahdolliset kompastuskivet ja parhaimmat toimintatavat saadaan suoraan käyttöön”, selvityksessä mukana ollut suunnittelija Venla Riekkinen Sykestä sanoo.
Suomessa ilmastobudjettia on kehittänyt Oslon esimerkin mukaisesti erityisesti Tampere. Helsinki on vienyt eteenpäin ilmastotoimenpiteiden seurantaa.
Ilmastobudjetti osa Oslon kaupungin budjettia
Vuonna 2017 Oslossa käyttöön otettu ilmastobudjetti perustuu kaupungin ilmastostrategiaan. Oslon tavoitteena on vähentää 95 prosenttia suorista alueellisista kasvihuonekaasupäästöistä vuodesta 2009 vuoteen 2030 mennessä. Laskenta sisältää myös alueen vesi- ja ilmaliikenteen. Oslon suurin päästölähde on liikenne, ja yksi sen tärkeimpiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi on kaupungin tietulli-järjestelmä.
Ilmastobudjetilla on keskeinen rooli osana Oslon kaupungin budjettia. Ilmastobudjettia päivitetään vuosittain ja toimenpiteiden etenemisen raportointi tapahtuu kolme kertaa vuodessa. Toimenpiteiden seurannassa hyödynnetään julkista nettipohjaista Ilmastobarometri-työkalua.
”Toimintamalli on poikkileikkaava, mutta päävastuu ilmastobudjetista on talousyksiköllä. Jokainen yksikkö on kuitenkin itse vastuussa omista toimenpiteistään, kuten myös niiden vaikutusten arvioinnista ja seurannasta. Oslon ilmastoyksikkö ohjaa ja tukee koko prosessia”, Riekkinen sanoo.
Oslossa on lisäksi ollut käytössä erillinen hankintastrategia vuodesta 2017 ja joukko sitovia säännöksiä hankintojen päästöjä rajoittamaan. Esimerkiksi liikennehankintojen ja rakennustyömaiden kuljetusten on oltava vähä- tai nollapäästöisiä. Kuljetuksissa fossiilittomuus on pakollista ja päästöttömyydestä tulee lisäpisteitä. Liikennehankinnoissa on päästöttömyyspakko.
Seurataan niillä menetelmillä mitä on
Vaikka toimien arviointiin on Norjassa olemassa myös kansallisia ohjekirjoja, ei kaikkea vielä pystytä arvioimaan laskennallisesti. Yksikköinä Oslo käyttää CO2-e tonnien lisäksi Norjan kruunuja, prosenttimuutoksia ja kappalemääriä, mutta myös pelkästään sanallisia arvioita.
”Seurannan henki on, että raportoidaan niillä keinoilla mitä on. Tärkeintä on, että toteutumista seurataan ja seurantaa kehitetään”, Riekkinen sanoo.
Seurannan ja arvioinnin perustana ovat kansalliset, kunta- ja sektorikohtaiset päästöinventaariot, jotka tosin valmistuvat noin 1,5 - 2 vuoden viiveellä. Tästä syystä yksiköt kehittävät myös omaa laskentaa.
Haasteena laskennan epävarmuus ja konserniyritysten ohjaus
Oslon haasteena on yhä toimenpiteiden vaikuttavuuslaskelmiin liittyvät epävarmuudet. Suorien päästöjen lisäksi pitäisi tarttua myös välillisiin päästöihin. Oslossa ei myöskään ole löydetty täydellistä ratkaisua sellaisten konserniyritysten ohjaamiseen, joissa kaupungilla on vain osaomistajuus.
Riekkisen mukaan tärkein Oslosta saatu oppi on, että ilmastotyötä on tehtävä yhteistyössä talousyksikön ja toimialojen kanssa, vaikka yhteisen näkemyksen rakentaminen voikin viedä hieman aikaa. Toimenpiteiden suunnittelun ja vastuun on oltava toimialoilla. Myös dialogi yksiköiden, yritysten ja valtion välillä on tärkeää, koska silloin tulevia toimia ja niihin tarvittavaa politiikkaa ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
Kun ilmastoasiat on integroitu talousjärjestelmiin, prosessista saadaan sujuva, sillä yksiköt ovat jo tottuneet kolme kertaa vuodessa tapahtuvaan raportointiin. Tärkeä saavutus on myös raportointijärjestelmän ja indikaattoreiden kehittäminen. Kaiken onnistumisen taustalla on myös seurannan avoimuus: tiedetään missä mennään, missä on ongelmia, ja miten ongelmat ratkotaan.
Riekkisen mukaan Oslon viesti on kannustava: ”Aloittakaa jostain, heti ei tarvitse olla valmista!”.
Lue lisää aiheesta