Hinku-kunnat tekevät esimerkillisiä energiatekoja

Uutinen 11.10.2021 klo 9.52
© Kuva: Nuno Marques. Unsplash.

Energiansäästöviikkoa vietetään 11.–17.10., ja sen sanomana on, että jokainen meistä voi energiaa säästämällä vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Energiaa voi säästää lukuisilla keinoilla niin kunnissa, työpaikoilla kuin kotonakin.

Energiansäästöviikkoa vietetään jo 25. kerran. Tänä vuonna energiansäästöviikko on kohdistettu etenkin kaupungeille ja kunnille, joilla on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Energialoikat malliesimerkkeinä

Hinku-kunnat ovat ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöitä, mikä tarkoittaa myös energiatekojen tekemistä. Kuntien esimerkillisiä energiatekoja on kerätty Energia- ja materiaaliloikka -palveluun.

Energia- ja materiaaliloikka -palvelu kannustaa suomalaisia ottamaan käyttöön luonnonvaroja säästäviä, puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja lämmittämiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen. Kuka tahansa voi viedä palveluun oman loikkansa, ja kuka tahansa voi etsiä sieltä hyviä esimerkkejä. Energiansäästöviikon kunniaksi esittelemme kymmenen esimerkillistä energiatekoa.

  • Haminan kaupunki – sähköä säästävä LED-remontti: Ruissalon liikuntahallin vanha loisteputkivalaistus vaihdettiin LED-tekniikkaan, ja valaisimet sijoitettiin niin, että alkuperäisten valaisimien määrä pystyttiin puolittamaan. LED-valaisimien arvioitu käyttöikä on normaalikäytöllä reilusti yli kymmenen vuotta, ja investoinnin takaisinmaksuaika on vain noin neljä vuotta. Arvioitu energiansäästö: 64 800 kWh/v
  • Hangon kaupunki – 12 aurinkovoimalaa: kaupunki asennutti 12 aurinkovoimalaa kiinteistöjensä katoille ja maahan. Paneelit hankittiin kahdessa osassa: osa 12-vuotisella leasing-sopimuksella, jossa veloitus vastaa tuotetun sähkön arvoa verkosta ostettuna, ja loput samantyyppisellä sopimuksella, jossa sopimuksen pituus on 10-15 vuotta sähkön hinnasta riippuen. Sopimusten jälkeen paneelit siirtyvät kaupungin omistukseen ja tuottavat sähköä veloituksetta vielä vuosikymmeniä. Arvioitu energiansäästö: 630 000 kWh/v
  • Iin kunta – IV-säätö ja sähkönkulutuksen seuranta: Valtarin kouluun asennettiin reaaliaikainen sähkönseurantajärjestelmä, jonka perusteella seurattiin sähkön kulutusta. Kohteen kaikki ilmanvaihtokoneet huollettiin ja käyntiajat käytiin läpi. Arvioitu energiansäästö: 230 000 kWh/v
  • Kiilto Oy – hukkalämmön sekä maalämmön ja -kylmän hyödyntäminen: Kemianteollisuuden yritys Kiilto Oy Lempäälässä hyödyntää tuotantolaitoksessaan hukkalämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää tehdastilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Arvioitu energiansäästö: 1,8 miljoonaa kWh/v
  • Lohjan kunta – ilmanvaihtoremontti: Ojamon koulun vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä remontoitiin, jolloin parannettiin sekä rakennuksen energiatehokkuutta että sisäilman laatua. Konealueet sijoitettiin erillisiin konehuoneisiin, mikä mahdollistaa koulun eri osien tarpeen mukaisen eriaikaisen käytön. Arvioitu energiansäästö: 1 000 000 kWh/v
  • Mynämäen kunta – aurinkovoimaloiden yhteishankinta: Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys käynnisti keväällä 2017 uuden aurinkovoimaloiden yhteishankinnan omakotiasujille. Mukaan lähti kymmenen kohdetta. Arvioitu energiansäästö: 45 000 kWh/v
  • Padasjoen kunta – veden kierrätys kuormitusperustaisesti: Padasjoen uimahallissa siirryttiin kierrättämään uimavettä kuormitusperustaisesti. Anturit mittaavat veden laatua, ja järjestelmä käyttää pumppuja vain tarvittavalla teholla. Pumput vaihdettiin samalla energiatehokkaampiin. Arvioitu energiansäästö: 52 000 kWh/v
  • Porin kaupunki – tekojään lauhdelämpö hyödyksi: Porin urheilukeskuksessa tekojään lauhdelämpöä käytetään yleisurheilu- ja palloiluhalli Karhuhallin lämmittämiseen. Ilmanvaihtokoneen etulämmityspatteriin on johdettu kompressorien hukkalämmöllä lämmitetty vesi-glykoliseos. Arvioitu energiansäästö: 50 000 kWh/v
  • Porvoon seurakunta – suuria säästöjä maalämmöllä: seurakuntayhtymä siirtyi Tuomiokirkon lämmityksessä öljystä maalämpöön. Maalämmöllä tuotettua energiaa hyödynnetään kirkon vesikiertoon perustuvassa lattialämmityksessä, pattereissa sekä käyttöveden lämmityksessä. Maalämpö saadaan suurimmalta osalta maaperästä lämpöpumpun avulla, jolloin saman lämmitysenergian tuottamiseen tarvitaan vähemmän ostettua primäärienergiaa. Arvioitu primäärienergiansäästö: 225 000 kWh/v
  • Äänekosken kaupunki – uusi energiatehokas jäähalli: Äänekosken vuonna 2020 valmistuneessa jäähallissa hallin tuottamalla energialla hoidetaan koko kiinteistön lämmöntarve ja käyttöveden lämmitys. Ylijäävä energia myydään vieressä sijaitsevalle koululle ja uimahallille. Arvioitu energiansäästö: 1,8 miljoonaa kWh/v

”Energiansäästöviikon tarkoituksena on levittää tietoisuutta siitä, millaisilla kustannustehokkailla toimilla energiaa voidaan säästää. SYKE halusi kampanjassa esitellä monipuolisesti rakennusten energiatehokkuuteen ja paikalliseen energiantuotantoon liittyviä esimerkkejä”, sanoo SYKEn tutkija Teemu Helonheimo.

Esimerkilliset energiateot ovat valittu Loikka-palvelusta Hinku-kunnissa toteutettujen tekojen joukosta. Esimerkkeihin on nostettu esille mahdollisimman erityylisiä loikkia eri puolelta Suomea.

Loikkapalvelu etsii aina uusia loikkia, olipa sitten kyseessä energiateko tai materiaaliviisas valinta!

Lisää aiheesta

Lisätietoja

  • Tutkija Teemu Helonheimo, etunimi.sukunimi@syke.fi

Uutista päivitetty 12.10.2021 kello 11.08. Uutiseen tarkennettu Hangon ja Porvoon seurakunnan energiatekojen kuvauksia.


  • Tulosta sivu