Hyppää sisältöön

Fisu-edelläkävijäkunnista konkreettisia keinoja energiakriisiin 

Uutinen 4.5.2022 klo 9.15

Fisu-palvelukeskuksen tiedote 4.5.2022

Fisu-verkoston kunnat näyttävät nyt mallia muille kunnille, kuinka vallitsevan poikkeustilan ja Ukrainassa käytävän sodan aiheuttamat muutokset energiamarkkinoilla voidaan taklata kestävästi. Valtiovallan tuki on tärkeää kohdistaa kestäviin toimiin. 

Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien Fisu (Finnish Sustainable Communities) -verkostoon kuuluu tällä hetkellä yksitoista kuntaa: Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku ja Vaasa. 

”Toimenpiteillä on kaksi aikajännettä. Lyhyellä tähtäimellä eli seuraavilla lämmityskausilla tarvitaan nopeita toimia lisäämättä kuitenkaan puun ja turpeen käyttöä. Ensisijaisesti pitää vähentää energian kulutusta ja parantaa energiatehokkuutta. Kannattavaa on nyt panostaa myös hukkalämmön tehokkaampaan hyödyntämiseen ja lämmön varastointiratkaisujen toteuttamiseen sekä liikenteen nopeaan sähköistämiseen”, painottaa Fisu-verkoston toimintaa ohjaavan neuvottelukunnan puheenjohtaja Ilkka Räsänen

Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa. Tämä aiheuttaa energianhinnan nousua ja painetta kuntien suuntaan lykätä kuntien ilmastotavoitteita ja ottaa käyttöön lisää fossiilisia polttoaineita.   

”Esimerkiksi hajautetun energiantuotannon edellytyksiä voisi helpottaa energiayhteisölainsäädäntöä muuttamalla. Keskipitkällä aikajänteellä on mietittävä, missä keinoissa on suurin potentiaali ja niitä pitäisi sitten edistää julkisen vallan toimesta. Meillä on tässä samalla tilaisuus siirtyä kerralla hiilineutraaliksi ja energiaomavaraiseksi maaksi”, Räsänen jatkaa.  

Kyselyllä parhaat keinot ja innovaatiot esiin 

Fisu-verkosto järjesti kyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä verkoston kuntien keinoja ja ehdotuksia   energian saatavuus- ja hintaongelman ratkaisemiseksi keskipitkällä aikavälillä niin, että ilmastotavoitteet eivät samalla kärsi.  Hyviä keinoja on, mutta ne on nyt saatava käyttöön entistä laajemmin ja verkoston kunnat ovat valmiita esittelemään hyviksi koettuja ratkaisuja sekä medialle että muille kunnille. Selkeimmin esiin nousivat: 

  • uusiutuvan energian tuotannon lisääminen (tuuli- ja aurinkoenergia) 
  • lämmön suuren mittaluokan kausivarastointiratkaisuiden kehittäminen tukemaan hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntämistä 
  • teollisuusluokan lämpöpumput sekä kaksisuuntainen kaukolämpö 
  • matalalämpöverkot  
  • monimuotoisuutta ja nieluja tukevien metsänkäsittelymenetelmien käyttöönotto (metsien käyttö materiaalihyödyntämisessä, oikea-aikainen hoito, jatkuva kasvatus, hakkuukiertojen pidentäminen, kaupunkimetsät) 
  • vetytalous, hiilidioksidin talteenotto sekä synteettisten polttoaineiden valmistus 
  • typenotto ilmasta 
  • biohiilen hyödyntäminen, vähätuottoisten metsien ja soiden ennallistaminen, kivennäismaiden suosiminen viljelyssä 
  • materiaalitehokkuutta lisäävät ratkaisut: monikäyttöiset ja muunneltavat kiinteistöt, yhteiskäyttöautot, ohjauskeinot, rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäyttö, paikalliset kiertotalousalueet ja laajamittainen lämmön kulutusjousto. 

Myös uudet innovatiiviset toimet ansaitsevat huomiota ja tutkimista.  Tällaisia ovat esimerkiksi: 

  • LoRa-perusteiset (vähätehoinen pitkän kantaman langaton verkkoteknologia) älytermostaatit, jotka on helppo asentaa kaikenikäisiin kohteisiin ja jotka ovat akkukestoltaan pitkäikäisiä, ja joiden avulla voi säästää lämpöenergiaa 15−35 prosenttia​ 
  • SMR (Small Modular Reactor) - kehitystyö ja sääntelyn uudistaminen​. 
  • Kyselyssä Fisu-kuntien edustajat näkivät pahimmiksi esteiksi uusien keinojen käyttöönotossa kustannukset ja tiedonpuutteen kannattavuuksista sekä kokonaisuuden hallinnasta. ”Pullonkaulana” on myös monille kuntaorganisaatioille tyypillinen tahtotila minimoida riskit samoin kuin sääntelyn ja veroratkaisujen ennakoimattomuus.  

Kolme hyvää esimerkkiä Fisu-kunnista 

Lahdessa on energiakäännös jo tehty, kun vuonna 2019 luovuttiin kivihiilen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Lahdessa on kuitenkin noin 300 yritystä, jotka hyödyntävät maakaasua tuotannossaan, eikä biokaasu riitä korvaajaksi. Tarvitaan uusia keinoja, joilla voidaan vauhdittaa investointeja uusiutuvaan energiaan. Lahteen onkin jo suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn tuotannon Power-to-Gas-laitos, joka muuttaa hiilidioksidin ja tuulivoimasähkön kaasupolttoaineeksi. 

Hyvinkäällä fossiilisten lämmönlähteiden osuus on enää 10 prosenttia, ja tavoitteena on pienentää osuus lähelle nollaa lisäämällä bio-, ympäristö- ja hukkalämpöjen käyttöä sekä varastoimalla hukkalämpöä lämmityskauden ulkopuolella suureen kausivarastoon. Lisäksi jatkossa hyvinkääläisten kiinteistöjen ja infraverkkojen energiatehokkuutta parannetaan koko kaupungin kattavan kustannustehokkaan mittausten etäluentaratkaisun tuottaman tiedon avulla.  

Lappeenrannassa on käynnissä teollisen mittakaavan synteettisten polttoaineiden valmistuslaitoksen suunnittelu. Laitos hyödyntää teollisuuden hiilidioksidia yhdistäen sitä alueella tuotettavan vihreän vedyn kanssa. Laitos tuottaa raaka-ainetta esimerkiksi liikennepolttoaineiden valmistukseen. Lappeenrantaan ja Etelä-Karjalaan tarvitaan kuitenkin lisää uusiutuvan sähkön tuotantoa, mitä suunnitellaan tällä hetkellä suurien maahan sijoitettavien aurinkosähkövoimaloiden kautta. Kaukolämmön tuotannossa kaupunki siirtyi suurimmalta osaltaan sivuvirroista tehtävän bioenergian käyttäjäksi jo v. 2010. 

Fisu-verkoston koordinaattoreina toimivat Motiva ja Suomen ympäristökeskus SYKE, jotka yhdessä muodostavat Fisu-kuntia tukevan palvelukeskuksen. 

Lisätietoja 

Fisu-verkoston neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, puh. 040 081 5284, ilkka.rasanen@lappeenranta.fi 

Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojala, puh. 044 482 6376, elina.ojala@lahti.fi 

Hyvinkään kaupungin ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia, puh. 040 061 0804, mika.lavia@hyvinkaa.fi  


  • Tulosta sivu