© Adobe Stock
Lämmön varastoinnilla voidaan hyödyntää ylijäämä- ja ympäristölämpöä, mikä vähentää polttamisesta aiheutuvia päästöjä. Kaukolämpöverkkoon kytkettynä lämpövarastot edistävät hiilineutraalia energiajärjestelmää. Uusi Canemure Best Practices -julkaisu esittelee parhaita käytäntöjä ja esimerkkejä lämpövarastojen hyödyntämisestä. Julkaisu on tarkoitettu kaikille kuntien ja maakuntien energia-asioista vastaaville sekä päättäville.
Julkaisussa esitellään erilaisia lämpövarastotyyppejä, kuten vesivarastot, mineraalipohjaiset varastot ja maaperän lämpövarastot. Keskeisessä osassa ovat käytännön esimerkit siitä, miten lämpövarastoja on hyödynnetty Suomen kunnissa.
Lämmön varastointi edesauttaa lämmityksen sähköistämistä ja päästöjen vähentämistä
Lämmön varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, vähentää huipputuotannon tarvetta, sekä parantaa ylijäämä- ja ympäristölämmön hyödyntämisen kustannustehokkuutta. Lämmityksessä polttamista ja päästöjä voidaan vähentää erityisesti lämpöpumpuilla, joilla kerätään lämpöä maaperästä, ilmasta, vesistöistä sekä teollisuusprosessien, rakennusten, konesalien ja jätevesilaitosten ylijäämälämmöistä. Sähkövastuksia hyödyntävillä lämpövarastoilla voidaan osallistua sähköverkon taajuussäätöön ja kysyntäjoustoon, mikä parantaa varaston kustannustehokkuutta.
”Energian varastoinnille on kasvava tarve, kun sekä sähkön että lämmöntuotannossa pyritään pois polttamisesta ja siirrytään tuotannoltaan vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden varaan”, sanoo tutkija Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskuksesta.
Lämpövarastojen varastointisyklin pituus ja käyttötarkoitukset vaihtelevat. Niillä voidaan esimerkiksi tasata lyhytaikaisesti päivittäisiä piikkitehoja tai varastoida lämpöä useita kuukausia. Kausivarastojen kuten suurten vesivarastojen ja keskisyvien lämpökaivojen avulla voidaan varastoida kesällä tuotettua lämpöä syksyn ja talven lämmitystarpeisiin.
Tutustu julkaisuun
Lisätietoa
- tutkija Teemu Helonheimo, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi