Hyppää sisältöön

Tavoitteet, toimet ja seuranta kuntien ja maakuntien ilmastotyön keskiössä

Uutinen 22.6.2021 klo 16.07
Laura Saikku © Luukas Myller

Suomen kuntien päästöt laskivat 5,5 prosenttia vuonna 2019. Suunta on oikea, mutta vauhtia pitää vielä kiristää. Tällä vuosivauhdilla päästäisiin vuoteen 2030 mennessä reilun 60 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2007 verrattuna. Tahti ei siis riittäisi esimerkiksi Hinku-verkostoon kuuluvien 79 kunnan tavoitteeseen, joka on 80 prosentin päästövähennys samalla ajanjaksolla.

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuonna 2020 Suomen päästöt jatkoivat laskuaan. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Kuntakohtaisia tietoja päästään tarkastelemaan tarkemmin elokuussa, kun julkaisemme vuoden 2020 ennakkoluvut. Ratkaisevaa on se, mitä kunnissa tapahtuu jatkossa, kun yhteiskunnan toiminnot avautuvat koronan jälkeen. Kaikki hyvät käytännöt ja muiden kuntien tarjoamat opit kannattaakin viimeistään nyt ottaa käyttöön.

Kunnan ympäristötyön keskiössä ovat päästöjä vähentävät konkreettiset toimet, mutta myös asetetut tavoitteet sekä toimien seuranta. Näitä teemoja käydään parhaillaan läpi monissa kunnissa osana suunnitelmallista ilmastotyötä. Aiheita käsiteltiin myös kuntien ilmastokonferenssissa kesäkuun alussa.

Ilmastoasioita käsitellään aina linkittyen muihin merkittäviin teemoihin, joista tärkeimpiä ovat talous ja toisaalta muut ympäristönäkökohdat kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Siksi ilmastotyössä koko organisaation sitoutuminen on tärkeää.

Pienessäkin kunnassa voidaan saada paljon aikaan, kun ilmastotyö jalkautetaan koko organisaatioon. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hämeenkyrön kunta. Ilmastotyö tehostuu, kun tavoitteet tehdään toimialoille mitattaviksi ja toisaalta kun kunnan johtoryhmä osallistuu ilmastotyöhön. Tampereella ilmastotyötä on tehty pitkään ja se on kytketty kiinteäksi osaksi muuta työtä. Toimia tekee organisaation jokainen yksikkö ja ilmastotyö on kytketty talousjohtamiseen ilmastobudjetin kautta.

Ilmastotyötä organisoidaan monella taholla myös maakunnallisella tasolla. Olemme koonneet yhteen kokemuksia maakunnallisesta ilmastotyöstä. Canemure-hankkeessa seitsemän maakuntaa on tuottanut maakunnallisen ilmastotyön tiekartan ja yhteenveto näistä prosesseista sekä esimerkkejä vaikuttavista tiekarttojen päästövähennystoimista on koottu yksiin kansiin julkaistavaksi alkusyksystä.

Sitä ennen, hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille Hiilineutraalin uutiskirjeen lukijoille!

Laura Saikku, erikoistutkija, Canemure-hankkeen vetäjä
Suomen ympäristökeskus SYKE


  • Tulosta sivu