Hyppää sisältöön

Kunnille uusi työkalu päästövähennystoimien suuntaamiseen

Uutinen 26.4.2021 klo 12.02
© Unsplash

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut uuden kasvihuonekaasupäästövähennysten suunnittelutyökalun, joka tukee kuntien ja maakuntien ilmastotyötä.

Työkalulla voidaan muodostaa erilaisia päästöskenaarioita, jotka perustuvat kunkin kunnan nykyhetken päästötilanteeseen sekä erilaisiin päästöihin vaikuttaviin tekijöihin ja toimenpiteisiin. Sen avulla voidaan arvioida, minkälaisia muutoksia eri sektoreilla tarvitaan, jotta päästään asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Työkalun käyttö tukee myös alueellisten ilmastotiekarttojen vaikutusten arviointia.

”Kunnat ja maakunnat ovat asettaneet itselleen haastavia päästövähennystavoitteita, joiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. SYKEn helmikuussa 2020 julkaisema kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmä mahdollistaa toimenpiteiden jälkiseurannan usean eri päästösektorin osalta. Nyt julkaistu päästövähennysten suunnittelutyökalu täydentää tätä työkalukokonaisuutta”, sanoo erikoistutkija Laura Saikku SYKEstä.

Valtakunnalliset ilmastotoimet lähtökohtana

Skenaariotyöskentelyn keskeisenä lähtökohtana on määritellä, miten yleinen markkinakehitys sekä kansallisella tasolla päätetyt ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat kuntien päästöihin. Tämän havainnollistamiseksi työkaluun on rakennettu kullekin kunnalle lähtöoletukseksi niin sanottu perusskenaario.

Perusskenaariossa huomioidaan kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamisen tueksi laaditut raportit, suunnitelmat ja linjaukset, joissa hahmotellaan Suomen tulevaa päästökehitystä. Näitä ovat muun muassa energia- ja ilmastostrategia, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sekä jakeluvelvoitelaki. Myös kunnittaisen väestöennusteen vaikutus päästökehitykseen huomioidaan.

Kunnan omien toimien vaikutukset esille

Laskentatyökalun käytön tueksi laaditussa menetelmäkuvauksessa on esitetty vaihtoehtoja ja esimerkkejä perusskenaariota enemmän päästöjä vähentävistä kehityspoluista ja niihin tarvittavista ilmastotoimenpiteistä. Kunkin sektorin kohdalla kuvataan myös käyttäjän rakentaman tavoiteskenaarion valintojen laskentaperusteet. Käyttäjä voi valita vertailuvuodeksi 2005-2018 ja tavoitevuodeksi 2020-2050, joista kaikille on laskettu perusskenaarion mukainen päästövähennys.

”Perusskenaario on kehityspolku, jossa päästövähennykset toteutuvat suurelta osin kansallisten toimien kautta. Käytännön toimeenpano tapahtuu kuitenkin pitkälti paikallisella tasolla, eikä perusskenaarionkaan mukaisiin päästövähennyksiin ole mahdollista päästä ilman kuntien, kuntalaisten ja yritysten aktiivista toimintaa”, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Rakennusten lämmitystavan muutokset keskeisiä, tieliikenteen ilmastotoimien vaikuttavuus vaihtelee alueittain

Rakennuskannan energiankulutuksen tarkastelu on työkalussa jaettu useisiin osioihin, joissa määritellään olemassa olevan ja uuden rakennuskannan energiatehokkuuden taso sekä lämmitystavat. Myös kaukolämmön lämmönlähdejakaumaa sekä kulutussähkön määrää voidaan muuttaa. Työkalu osoittaa, että lämmitystapamuutokset ovat keskeisiä rakennuskannan päästöjen vähentämisessä. Uudisrakennusten energiankulutuksen merkitys vaihtelee suuresti pienistä maaseutumaisista kunnista suuriin kasvukeskuksiin.

Tieliikenteen osalta tarkastelu on työkalussa jaettu ajosuoritteisiin vaikuttavien tekijöiden ja ajoneuvokannan käyttövoimajakauman määrittelyyn. Käyttäjä voi tarkastella esimerkiksi palveluiden saavutettavuuden ja vaihtoehtoisen kulkumuotojen vaikutusta henkilöautojen ajosuoritteisiin sekä muuttaa esimerkiksi täyssähköautojen osuutta ajoneuvokannassa.

Työkalun avulla voidaan esimerkiksi havaita, että väestömäärältään pienissä kunnissa joukkoliikenteen lisääminen ei ole erityisen tehokas tapa vähentää päästöjä, kun taas suuremmissa kaupungeissa toimivalla joukkoliikenteellä voidaan korvata henkilöautoilua. Työkalun tulokset osoittavat myös, että merkittävien päästövähennysten saavuttamisessa keskeisintä on siirtyä vähäpäästöisiin käyttövoimiin, kuten sähköautoihin.

Työkalu sisältää myös muut päästölaskentajärjestelmän mukaiset päästösektorit sekä erilaiset päästöhyvitykset. Työkalua kehitetään jatkossa muiden sektoreiden osalta siten, että sillä voidaan tarkastella yksittäisten toimenpiteiden päästövaikutuksia entistä tarkemmin.

Esimerkkinä Hinku-kunta Turku

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Turun päästöt vähenevät työkalun perusskenaarion mukaan 38,5 prosenttia vuosina 2018 – 2029. Työkalun perusteella voidaan arvioida, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi Turun tulee perusskenaarion päästövähennysten lisäksi luopua lämmitysöljyn käytöstä, tuottaa kaukolämpö ja sähkö kokonaan hiilineutraalisti sekä sähköistää henkilöajoneuvokannasta, linja-autoista ja työkoneistakin huomattava osa.

"Kaukolämmöstä 80 % tuotetaan jo uusiutuville energianlähteillä, oma energiayhtiö myy kuluttajille käytännössä enää pelkästään vihreää sähköä ja sähköbussien määräkin kymmenkertaistuu tänä vuonna", erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungilta kertoo. "Vaikka päästöt on onnistuttu puolittamaan vuoden 1990 tasosta, työkalu osoittaa lahjomattomasti, ettei vielä ole aika hengähtää. Samalla myös hiilinieluihin on kiinnitettävä enemmän huomiota."

Työkalulla voidaan tarkastella myös vaihtoehtoista toimenpidekattausta, jolla voidaan saavuttaa vastaavan suuruinen päästövähenemä tavoitevuoteen mennessä.

Lisätietoa

  • erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1889
  • erikoistutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 771, etunimi.sukunimi@syke.fi

  • Tulosta sivu