Luonnonvarakeskus Luke: Suopeltojen ja ojitettujen suometsien päästöjen hillintäkeinot ja niiden käyttöönotto Suomessa

Luken osahanke auttaa löytämään tehokkaat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiskeinot erityisesti suometsien ja turvemaapeltojen päästöjen hillitsemiseen ja tuottaa ohjeistuksen niiden ilmastoviisaille viljely- ja hoitokäytännöille. Ohjeistus ja koulutusmateriaali tulee oppilaitosten, neuvontaorganisaatioiden, maankäytön suunnittelijoiden ja maanomistajien käyttöön.

Hankkeessa testataan hakkuukäytäntöjä suometsissä, joissa kasvatetaan metsää jatkuvapeitteisenä ja joilla pohjaveden pinta pidetään nykyistä korkeammalla. Samaten todennetaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutukset turpeen kasvihuonekaasupäästöihin runsasravinteisilla kuusivaltaisilla kasvupaikoilla, jotka ovat puuntuotannon kannalta tärkeitä ja nykyisellään suuria päästölähteitä.

Pohjaveden pinnan tason ja puuston haihduttamisen vaikutuksia tutkitaan myös ojituksen ja ojien kunnostamisen tarpeen arvioinnin yhteydessä. Peltojen osalta tarkastellaan erilaisten kosteikkoviljelykasvien viljelymahdollisuuksia ja kehitetään niiden viljelymenetelmiä.

Canemure-hanke laajentaa ja täydentää SOMPA-hankkeessa Suomen Akatemian STN-rahoituksella tehtävää työtä.

Turvemaametsien hiilipäästöjen hillintää tutkitaan maastokokein

Osahankkeessa yhtenä keskeisenä tutkimuskohteena on turvemaametsien maaperästä tulevien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen käyttäen lupaaviksi osoittautuneita uudenlaisia jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä metsien hoidossa. Näitä tutkitaan eri puolella Suomea reheviin ojitettuihin turvemaametsiin perustetuilla maastokokeilla. Eniten päästöjä tulee juuri ravinteikkaiden ojitettujen kasvupaikkojen turpeesta, joille myös päästöjen hillintätoimia olisi tarkoituksenmukaisinta suunnata. Maastokokeilla tutkitaan hakkuiden vaikutusta turpeen hajoamiseen ja siitä vapautuviin hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöihin (N2O). Lisäksi mitataan ja seurataan kasvupaikan vesioloja ja niissä tapahtuvia muutoksia, joilla on suuri merkitys turpeen hiilipäästöihin.

Kasvihuonekaasujen mittausalan perustamista maastokokeella: tutkijat Mikko Peltoniemi ja Timo Penttilä asentavat turvemaahan juurieristekangasta, jolla mittauspaikka rajataan © Sakari Sarkkola

Canemure-projektissa on perustettu Asikkalaan (Ränskälänkorpi) iso tutkimuskenttä, jolla tutkitaan uusia menetelmiä ilmastoystävällisempään turvemaametsien hoitoon. Kohteella mitataan intensiivisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja määritetään hiilikaasutaseita sekä paikallisesti maasta että koko ekosysteemitasolla, mitataan maan hydrologisia tunnuksia, puuston ja pintakasvillisuuden haihduntaa, kasvillisuuden muutoksia sekä vedenlaatua ja miten hakkuut vaikuttavat niihin. Kasvihuonekaasumittauksia on tehty hankkeessa myös toisella jo aiemmin perustetulla kokeella Tammelassa, jolla tutkitaan mm. miten uudet metsänkäsittelymenetelmät ovat vaikuttaneet hiilitaseeseen kun toimenpiteistä on kulunut jo pitemmän aikaa. Lisäksi näitä kokeita on perustettu Janakkalaan, Tammelaan, Orivedelle, Heinävedelle ja Rovaniemelle.

Lisäksi mukana on kokeita, joilla ei mitata kaasuja, mutta tutkitaan muita hakkuiden vaikutuksia. Näitä kokeita on Tuusulassa, Mänttä-Vilppulassa, Parkanossa, Multialla, Juuassa ja Tervolassa. Kokeiden ylläpidossa, mittauksissa ja tulosten käsittelyssä tehdään kiinteää yhteistyötä useiden muiden projektien kanssa (mm. Luonnonvarakeskuksen vetämät SOMPA ja Life-OrgBalt-projektit). Kaikilla halukkailla on kokeille vapaa pääsy ja niitä saa vapaasti hyödyntää koulutustarkoituksiin.

Maatalouskohteilla tarkastellaan kosteikkoviljelyn ilmastovaikutuksia

Kosteikkoviljelykohteet sijaitsevat yksityisillä maatiloilla Siikajoella. Suomen ensimmäinen peltomittakaavan kosteikkoviljelykoe perustettiin kesäkuussa 2019 ja toinen lokakuussa 2019. Tutkimuskohteilla mitataan maa- ja ekosysteemihengitystä, hiilidioksidin (CO2) nettovaihtoa sekä metaani- (CH4) ja dityppioksidivuota (N2O) maahan asennettujen kaulusten alalta kammiotekniikalla (maahengityskaulus vasemmalla). Lisäksi kaasujenvaihtoon vaikuttavia ympäristötekijöitä (vesitaso, lämpötila eri syvyyksillä turpeessa sekä yhteyttämissäteily) mitataan tallentimien avulla (vesitasotallennin oikealla). Sato arvioidaan määräalapunnitusten avulla.

Ensimmäisellä tutkimusalueella kasvatetaan ruokohelpeä (Phalaris arundinacea), josta korjattiin ensimmäinen sato heinäkuussa 2020. Valtaosa paalatusta sadosta käytetään kuivituskokeessa Luke Ruukin tutkimusnavetassa. Toisella tutkimuskohteella viljeltiin kauraa ja rypsiä (Avena sativa, Brassica rapa subsp. oleifera) riistapelloksi 2019-2020 ja vuonna 2021 sieltä korjattiin heinä-apilanurmea (Phleum pratense, Festuca pratensis, Trifolium pratense) naudoille.

Aikataulu

  • 11/2018–10/2024

Ajankohtaista

Lisätietoja

  • tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 2197
  • erikoistutkija Mikko Peltoniemi, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 5329
  • tutkija Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 5409
  • tutkimusprofessori Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6474
Julkaistu 26.2.2019 klo 14.14, päivitetty 10.3.2023 klo 16.14

  • Tulosta sivu