Päästölaskenta

Laskentaperiaatteet

Suomen ympäristökeskus SYKE laskee Hinku-kuntien ja muiden Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt käyttöperusteisesti. Laskentamenetelmä vastaa pääpiirteissään muita Suomessa käytössä olevia laskentamalleja. Käyttöperusteisessa laskennassa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset, maantieteellisesti kunnan rajojen sisäpuolella syntyvät päästöt. Sähkön ja lämmön päästöt lasketaan kuitenkin alueen energiankulutuksen, ja jätteiden käsittelyn päästöt tuotetun jätemäärän perusteella, riippumatta siitä missä energia on tuotettu tai missä jätteidenkäsittelylaitokset sijaitsevat. Käyttöperusteinen laskenta vastaa kansainvälisen GHG Protocol -laskentastandardin BASIC-tasoa lisättynä maataloudella.

SYKEn käyttämässä aikaisempiin Hinku-laskentoihin pohjautuvassa mallissa EU:n päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten päästöjä ja sähkönkulutusta ei lasketa mukaan, lukuun ottamatta kaukolämmön tuotantoon kulutettuja polttoaineita. Suomen sähköntuotannon päästökaupan alaiset päästöt allokoituvat kunnille kulutusperusteisesti. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineiden kulutus jaetaan lämmölle ja sähkölle hyödynjakomenetelmällä, koskien sekä kaukolämmön tuotantoa että valtakunnallisen sähkön päästökertoimen laskentaa.

Päästökauppalaitoksia sisältävässä kunnassa on estimoitu päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden sähkönkulutuksen olevan 18 % kunnan kokonaissähkönkulutuksesta. Tällä arviolla on poistettu päästökaupan alaisen teollisuuden vaikutus sähkönkulutuksen päästöihin.

Kunnille ei ole käytetty lämmitystarvekorjausta, ja liikenteen osalta on laskettu toistaiseksi vain tieliikenteen päästöt. Työkoneista mukana on ainoastaan arvio kevyttä polttoöljyä käyttävistä koneista. Tuulivoiman tuotannosta kunnat saavat päästökompensaatioita.

Tietolähteet
 

Sähkö

  • Energiateollisuus ry., kuntakohtainen sähkön kulutus.
  • Teollisen tuulivoiman tuotantotiedot estimoitu Suomen Tuulivoimayhdistyksen tietojen perusteella.
  • Tilastokeskus, päästökertoimien laskenta ja lämmityssähkön kulutus.

Kaukolämmön polttoaineenkulutus

  • Energiateollisuus ry., kaukolämpötilasto.
  • Kuntaliitto, pienet lämpölaitokset.
  • Ympäristöhallinnon Vahti-tietokanta.

Muut fossiiliset polttoaineet

  • Öljy- ja biopolttoaineala ry., öljytuotteiden kuntamyynnit (kevyt ja raskas polttoöljy).
  • Ympäristöhallinnon Vahti-tietokanta (turve, nestekaasu, maakaasu, kivihiili).
  • Tilastokeskus, lämmitysöljyn kulutus Suomessa.

Tieliikenne

  • VTT LIPASTO (LIISA-malli tieliikenteen päästöille).

Maatalous

  • KASVENER, huom. päivitetty vuoteen 2012 asti.

Jätehuolto

  • KASVENER, huom. Kasvenerin kuntakohtaiset tiedot ulottuvat vuoteen 2013, minkä jälkeen kaatopaikkapäästöjen muutoksen on laskettu olevan valtakunnallisen päästökehityksen mukainen.

Laskentojen kehittäminen

Kuntien ja alueiden ilmastotyön keskeinen työkalu on kasvihuonekaasupäästöjen vuosiseuranta. Päästölaskentoja on tehty Suomessa 1990-luvulta alkaen, mutta toiminta ei ole missään vaiheessa ollut systemaattista. Käytössä on useita, toisistaan hieman poikkeavia laskentamenetelmiä, jotka ovat edelleen osin puutteellisia. Läpinäkyvyyden, luotettavuuden, jatkuvuuden, kannustavuuden ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi laskentamenetelmiä tulee kehittää ja yhdenmukaistaa.

Päästölaskenta kaikille Suomen kunnille

SYKEn tavoitteena on laskea vuosien 2005–2017 kasvihuonekaasupäästöt yhdenmukaisella tavalla kaikille Suomen kunnille vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisäksi selvitetään mahdollisuus laskea vuosi 1990. Kehityshankkeessa yhdistetään Kasvener-malli ja Hinku-kuntienpäästölaskennat niin, että kuntia ja alueita mahdollisimman hyvin palvelevat päästötulokset voidaan tuottaa jatkossa säännöllisesti vuosittain.

Nykyisiä Hinku-laskentoja tarkennetaan ja päivitetään sektorikohtaisesti, ja mukaan otetaan myös vesi- ja raideliikenteen päästöt sekä F-kaasut. Työkoneiden laskenta uudistetaan ja tieliikenteelle etsitään vaihtoehtoinen, kuntia nykyistä alueperusteista laskentaa oikeudenmukaisemmin kohteleva laskentamalli. Päästötulokset raportoidaan ilman päästökauppateollisuutta ja sen kanssa.

Maankäyttösektorin ja kulutuksen päästöt mukaan

Canemure-hankkeen puitteissa peruslaskennan valmistumisen jälkeen kehitetään maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen laskentaa ja raportointia sekä erillinen skenaariotyökalu päästötavoitteiden ja tarvittavien toimenpiteiden konkretisoimiseksi. Lisäksi käyttöperusteisen päästöjen vuosiseurannan rinnalle tuodaan täysin kuntien ja alueiden kulutukseen perustuva, myös kuntien ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat välilliset päästöt huomioon ottava päästölaskenta.

Julkaistu 2.5.2019 klo 16.08, päivitetty 3.5.2019 klo 16.32