Turku liittyi Hinku-kuntien nopeasti kasvavaan verkostoon – kuntia jo 70

Uutinen 18.12.2019 klo 17.40
Näkymä Turun keskustaan. © Turun kaupunki

Suomen vanhin kaupunki ja Lounais-Suomen kasvukeskus Turku liittyi Hiilineutraalien kuntien (Hinku) verkostoon joulukuussa. Hinku-kuntien verkosto on vahvistunut kovaa vauhtia. Hinku-kuntia on nyt yhteensä 70 ja yli kolmasosa suomalaisista asuu Hinku-kunnassa.

Turku on tehnyt tuloksellista ilmastotyötä jo pitkään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jo vuonna 2009 ensimmäisen ilmasto-ohjelmansa ja nykyinen kunnianhimoinen Ilmastosuunnitelma 2029 hyväksyttiin yksimielisesti 11.6.2018. Suunnitelma noudattaa yhteistä eurooppalaista mallia ja samassa yhteydessä valtuusto myös totesi kaupungin täyttävän Hinku-verkoston kriteerit.

”Tavoittelemme hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä, sillä kaupunki täyttää silloin kunnioitettavat 800 vuotta. Olemme onnistuneet vähentämään jo noin kolmanneksen päästöistämme, mutta emme halua pysähtyä hiilineutraaliuteen, vaan olla vuoden 2029 jälkeen jopa ilmastopositiivinen alue. Tällöin sidomme hiiltä ja tuotamme uusiutuvaa energiaa jopa yli oman tarpeen muillekin”, sanoo ilmastopolitiikan kehittämispäällikkö Risto Veivo Turun kaupungilta.

”Haluamme myös osaltamme vahvistaa kotimaista Hinku-verkostoa ja tehdä yhteistyötä monipuolisesti eri kuntien kanssa niin Varsinais-Suomessa kuin muuallakin. Myös valtion ja kuntien välinen yhteistyö on tärkeää, jotta Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet saadaan täytettyä. Hinku-verkosto on tässä erittäin tärkeä foorumi”, Veivo jatkaa.

Turku on yhtenä haasteen käynnistäjistä mukana keväällä 2017 julkistetussa Lounais-Suomen hiilineutraalisuushaasteessa. Turun toive on, että ilmastotyötä tehtäisiin koko Suomessa vielä nykyistä vauhdikkaammin niin että kansalaiset, tutkimus ja erityisesti yritykset olisivat kiinteästi mukana.

Kekseliäät uusiutuvat energian ratkaisut korvaavat fossiilisia

Turku on uusinut päämäärätietoisesti energiajärjestelmäänsä kestävään suuntaan. Vielä 2000-luvun alussa kaupunki oli riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Nyt uusiutuvan energian osuus on vallitseva ja kasvaa nopeasti.

”Kaukolämmön tuotannossa olemme siirtyneet osin biomassan hyödyntämiseen ja meillä on jäteveden lämmön talteenoton järjestelmä 13 kunnan yhteisessä jätevedenpuhdistamossa. Se tuottaa 10 prosenttia Turun kaukolämmöstä. Tulemme myös investoimaan geo-lämpölaitokseen, josta tulisi toiset 10 prosenttia. Lisäksi kehitämme kaksisuuntaista kaukolämpöä, jossa esimerkiksi aurinkokeräimillä otetaan lämpöä talteen ja varastoidaan sitä paksuun maaperän savikerrokseen talvikauden varalle. Kesällä järjestelmä toimii toisinpäin viilentäen kiinteistöjä”, kertoo Veivo.

Muita kaupungin uusiutuvan energian järjestelmiä ovat pellettilaitos, joka leikkaa päästöhuippuja sekä lämmön talteenotto teollisuuslaitoksista. Turussa on jo pitkään tehty energiatehokkuustyötä ja kaupungin jäähallit toimivat kolmanneksen pienemmällä energiamäärällä kuin keskimäärin Suomessa.

”Uudessa ilmastosuunnitelmassa ilmastonmuutokseen varautuminen on sitova osa hillinnän rinnalla. Lisäksi ohjaamme maankäyttöä ja metsien hoitoa niin, että vuotuinen hiilinielun kasvu tulee olemaan entistä suurempi. Meillä on myös laaja investointiohjelma, jossa energia-asiat ovat vahvasti mukana”, muistuttaa Veivo.

Ilmastotyötä ruohonjuuritasolta kansainvälisille kentille

Turussa yritykset ja kansalaiset halutaan mukaan ilmastotoimiin. Alueen yritysten kanssa on käyty keskusteluja vihreästä rahoituksesta ja esimerkiksi Säästöpankki on rahoittanut pk-yritysten ilmastoinvestointeja.

”On ilo nähdä, kuinka ihmiset eri aloilta lähtevät mukaan. Eräs kaupungissa toimiva taksiyrittäjä sähköisti ajoneuvokalustonsa täysin ja kehitti maan ensimmäisen esteettömän sähkötaksin. Myös alueen opiskelijat ovat aktiivisia ja nuorisovaltuusto teki tänä vuonna oman ilmastokannanottonsa. Turun Ylioppilaskyläsäätiö toteutti opiskelija-asuntokorttelin, jossa aurinkopaneelien ja maalämpökentän avulla tuotetaan sähköä jopa muille kiinteistöille”, iloitsee Veivo.

Turku on mukana ilmastotyössä useissa kansainvälisissä hankkeissa ja verkostoissa kuten ICLEI ja EU:n kaupunginjohtajien Covenant of Mayors -verkosto. Kaupunki raportoi ilmastotyöstään EU:n yhteisen mallin mukaisesti sekä CDP-järjestelmän kautta YK:lle saakka. Turku on myös osallistunut useisiin YK:n ilmastokokouksiin. Madridissa COP25-kokouksessa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve osallistui paneeleihin ja piti pääsalin istunnossa puheenvuoron kaupunkien ja aluehallintojen edustajana.

Turku on mukana Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimassa kuusivuotisessa ilmastonmuutoksen hillintää edistävässä EU Life IP Canemure (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia) -hankkeessa. Turun osahankkeessa ohjataan kaupunkisuunnittelua vähähiiliseen suuntaan.

Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-verkosto jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Hinku-verkostoa vetää Suomen ympäristökeskus SYKE.

Lisää aiheesta

Lisätietoa

  • Ilmastopolitiikan kehittämispäällikkö Risto Veivo, Turun kaupunki, puh. 050 559 0417, risto.veivo@turku.fi
  • Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi