Ilmastopäästöt suurennuslasin alla – Suomen kuntien päästölaskenta tarkentuu

Uutinen 18.6.2019 klo 16.30
Kaupunkimaisema
© Olli-Pekka Pietiläinen

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tavoitteena on laskea kaikille Suomen kunnille ilmastopäästöjen määrä ja niiden kehitys viimeisen 15 vuoden ajalta. Päästölaskenta antaa askelmerkit kuntien ilmastotyölle.

”Päästölaskenta on keskeinen ilmastopolitiikan työkalu. On erittäin tärkeää, että meillä on luotettava, läpinäkyvä ja yhteisesti hyväksytty malli, jolla päästökehitystä seurataan. Tiedämme toki yleisellä tasolla, missä päästöt syntyvät ja miten niitä vähennetään, mutta uskottavan politiikan tekeminen vaatii tuekseen selkeitä indikaattoreita”, sanoo erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, joka vetää SYKEssä päästölaskentahanketta.

Kuntien päästölaskennassa huomioidaan ensi vaiheessa vuodet 2005-2017, sillä 2005 on EU:n päästövähennystavoitteiden vertailuvuosi. Mahdollisuuksien mukaan selvitetään päästöt myös vuodelta 1990, joka on Kioton ilmastosopimuksen solmimisesta lähtien yleisesti käytössä ollut vertailuvuosi. Jatkossa tiedot päivitetään vuosittain ainakin Canemure-hankkeen keston ajan eli vuoteen 2024.

”Seurannan avulla saamme kuvaa siitä, onko ilmastopolitiikan toimilla ollut vaikutusta. Lisäksi ilmastotoimia pystytään kohdistamaan ja priorisoimaan oikein, kun tiedämme mikä on päästöjen suuruusluokka ja lähde”, sanoo Lounasheimo.

Hiilineutraalien kuntien verkostoon (Hinku) kuuluville kunnille aiemmin tehtyjen laskentojen mukaan päästöt ovat vähentyneet keskimäärin 27 prosenttia vuodesta 2007. Suurimmat vähennykset on saavutettu Hangossa ja Raumalla lähinnä teollisuuden päästöjen pienentymisen ansiosta. Päästövähennykset ovat merkittäviä myös pienessä Iissä, jossa kunnalle voidaan laskea huomattavat päästökompensaatiot tuulivoiman tuotannosta.

Päästölaskennan haasteita taklaamaan

Ilmastopäästöt syntyvät useista eri lähteistä, ja niiden systemaattinen, vertailukelpoinen laskenta kuntatasolla on varsin suuri haaste. Suomessa työtä on kuitenkin tehty jo vuosia Kasvener-mallin avulla. Keskeistä käynnissä olevassa kehityshankkeessa on tavoitteena päästölähteiden kattavuuden ja lähtötietojen laadun parantaminen sekä sektorikohtaisten laskentamallien päivittäminen.

Yksi kehitettävä osa-alue ovat työkoneiden aiheuttamat päästöt. Niitä ei lasketa kuntakohtaisiin lähtötietoihin perustuen, vaan Suomen työkoneiden kokonaispäästöt jaetaan kunnille tietyin perustein. Kasvukunnissa, joissa on paljon rakentamista sekä toisaalta maa- ja metsätalousvaltaisissa kunnissa työkoneiden päästöillä voi olla isokin merkitys.

Toinen hankala sektori lähtötietojen saatavuuden ja laadun kannalta on kiinteistökohtainen lämmitys. "Tieto rakennusten lämmitystapojen muutoksista ei välttämättä siirry tilastoihin riittävän nopeasti jos lainkaan. Tässäkin pyrimme vuoden aikana kehittämään mahdollisimman hyvän mallin päästöjen arvioimiseksi”, Lounasheimo kertoo.

”Tieliikenteen osalta tutkimme mahdollisuutta laskea päästöt nykyisen alueperusteisen laskennan sijaan kunnan ja kuntalaisten ajokilometreihin perustuen. Monen pienen kunnan päästöihin vaikuttaa merkittävästi valtaväylien läpikulkuliikenne, johon kunta ei itse juurikaan pysty vaikuttamaan. Kunnilta on tullut toiveita kehittää laskentaa niin, että mukana ovat vain kunnan omat liikenteen päästöt”, Lounasheimo sanoo. ”Lisäksi seurantaan lisätään vesi- ja raideliikenne.”

Johannes Lounasheimo
SYKEssä päästölaskentoja tekee erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo © Hannele Ahponen, SYKE

SYKEn laskentamalli vastaa kansainvälistä standardia

Tärkein tavoite päästölaskentojen kehittämisessä on tuottaa vertailukelpoista tietoa kunnille ja alueille Suomen rajojen sisäpuolella. Samalla kuitenkin varmistetaan, että päästölaskenta on kansainvälisen Greenhouse Gas Protocolin GPC-standardin mukainen, ja siten kansainvälisesti vertailukelpoinen.

SYKEn tekemässä nykyisessä, niin sanotussa käyttöperusteisessa päästölaskennassa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset, maantieteellisesti kunnan rajojen sisäpuolella syntyvät päästöt. Sähkön, lämmön, ja jätteiden käsittelyn päästöt lasketaan kuitenkin kulutuksen perusteella. Menetelmä vastaa GPC-standardin BASIC-tasoa lisättynä maataloudella. Jatkossa kuntatason päästöinventaarioihin on suunnitelmissa tuoda myös uusi liikenteen laskentamalli, F-kaasut sekä maankäyttö- ja metsätaloussektorin päästöt. Tällöin Suomen kuntien päästöt raportoidaan BASIC+ -tason mukaisesti.

”Kuntien vaikuttavan ilmastotyön takaamiseksi on oleellista, että päästölaskentojen tuloksia hyödynnetään. Tätä varten SYKE laatii vuoden 2020 aikana kaikille kunnille havainnollisen, verkkopohjaisen päästöjen raportointipalvelun. Palvelussa voi vertailla keskenään kuntia, maakuntia tai laajempia aluekokonaisuuksia, tai tarkastella oman kunnan päästölähteitä ja päästöjen kehitystä eri näkökulmista”, Lounasheimo kertoo.

Hinku-kunnille tehtyjen laskentojen perintönä myös uudistetussa mallissa kunnat saavat päästökompensaatioita alueella tuotetusta tuulivoimasta, ja jatkossa mahdollisesti myös muut kompensaatiomekanismit voivat tulla kysymykseen. Päästötulokset esitetään niin, että kompensaatioiden vaikutus valinnan mukaan joko näkyy tai ei näy tuloksissa.

EU:n päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten päästöjä ja sähkönkulutusta ei ole laskettu Hinku-kuntien päästöihin, lukuun ottamatta kaukolämmön tuotantoon kulutettuja polttoaineita. Tulevan raportointipalvelun käyttäjälle pyritään tarjoamaan mahdollisuus sisällyttää päästökauppa kokonaisuudessaan mukaan.

Jatkossa myös kulutusperusteiset päästöt mukaan

Nykyisin yleisesti käytössä olevissa päästölaskentamallit eivät ota huomioon kaikkia kuntien ja kuntalaisten toiminnasta syntyviä, kulutusperusteisia päästöjä. Näitä ovat muun muassa julkiset ja yksityiset hankinnat kuten ruoka, rakennusmateriaalit ja matkustaminen. Tavanomaisen päästöjen vuosiseurannan rinnalle onkin tarkoitus tuoda täysin kuntien ja alueiden kulutukseen perustuva päästölaskenta.

”Kulutusperusteisten päästöjen ilmastovaikutus on merkittävä etenkin sellaisilla alueilla kuin pääkaupunkiseutu, jossa teollisuutta on suhteellisen vähän. Ilmaston kannalta on välttämätöntä, että tehdään myös sellaisia toimia, joiden vaikutus ei suoraan näy perinteisessä päästölaskennassa”, Lounasheimo muistuttaa.

Lisätietoa:

Erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoituksella käynnistetyssä ALas – alueellisten kasvihuonekaasulaskentojen kehittäminen -hankkeessa parannetaan laskentojen tietopohjaa, kattavuutta, läpinäkyvyyttä sekä tulosten laatua, raportointia ja päivitettävyyttä.