Hinku-syyspäivillä pureuduttiin vähähiiliseen liikenteeseen

Uutinen 8.11.2019 klo 9.56
© Teemu Helonheimo / SYKE

Hinku-verkoston perinteikkäät syyspäivät pidettiin Helsingin yliopiston keskustakampuksella lokakuun 29.päivä. Aamupäivän puhuttavimmat teemat olivat Hinku-maakunnat sekä Hinku-päästölaskennan muutokset. Useat maakunnat ovat olleet kiinnostuneita mahdollisuudesta liittyä Hinku-verkostoon. Ensimmäisinä Hinku-maakunnan statuksen saivat Etelä-Karjala ja Pirkanmaa.

Hinku-kuntien päästölaskenta suurennuslasin alla

Suomen ympäristökeskus laskee kaikkien Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt vuoden loppuun mennessä. Samalla laskentamenetelmää kehitetään etenkin liikenteen, työkoneiden ja erillislämmityksen päästöjen mallinnuksen osalta.

”Näiden pienten laskennallisten muutosten takana on ensisijaisesti pyrkimys tasapuolisempaan ja oikeudenmukaisempaan laskentaan kuntakohtaisesti”, kertoo erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskuksesta.

Oikeudenmukaista ja kannustavaa käyttö- tai kulutusperusteista laskentamallia on mietitty myös maatalouden päästölaskennan kohdalla. Kehitystyötä tehdään yhdessä ympäristöministeriön sekä Suomen parhaimmista päästölaskijoista koostuvan päästöjaoston kesken.

Sähköntuotannon lisäys avain fossiilivapaan Suomen saavuttamiseksi

Iltapäivällä erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli Smart Energy Transition -tutkimushankkeen selvitystä, jossa viitoitettiin tietä fossiilivapaalle Suomelle. Suomen primäärienergiasta tuotetaan edelleen noin 40 % fossiilisilla polttoaineilla. Sähköistäminen on keino vähentää polttamista ja päästöjä lämpö-, liikenne- ja teollisuussektoreilla.

”Tutkimuksen arvioiden mukaan nykyisen sähköntuotannon pitäisi lähes tuplaantua, jotta puhdas sähkö voi korvata fossiiliset polttoaineet liikenteessä, teollisuudessa, kaukolämmössä ja erillislämmityksessä ”, kertoo Auvinen.

”Lähtökohtana on, että kaikki minkä voi sähköistää, kannattaa sähköistää. Loppu energiantarve täytetään biokaasulla tai synteettisillä polttoaineilla. Nykyisiä hakkuumääriä ei voida enää lisätä, vaan biomateriaali tulee ottaa maatalousjätteiden kautta tuotetusta biokaasusta”, Auvinen täydentää.

Liikenteen puhtaat teknologiat etenevät vauhdilla

Liikenteen sähköistäminen ja biokaasuun siirtyminen olivat vahvasti esillä, kun hankejohtaja Reijo Mäkinen HSL:ltä ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Matti Ojanpää Gasumilta esittelivät eri käyttövoimavaihtoehtojen hyötyjä sekä yritystensä tulevaisuuden näkymiä.

HSL tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä tulevaisuudessa. ”Tavoitteemme on vähentää lähi- ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta”, kertoo Mäkinen.

Myös biokaasuajoneuvojen määrä on lisääntynyt Suomessa moninkertaiseksi viimeisten vuosien aikana. ”Teimme Gasumilla päätöksen panostaa biokaasun tuotantoon ja nykyisin Gasum käsittelee vuosittain 500 000 000 kg biohajoavia jätteitä. Jätteet ovat alkuperältään paikallisia biohajoavia raaka-aineita, kuten kauppojen ja kotitalouksien hävikiksi jääneitä biojätteitä ja jätevesiä”, Ojanen kertoo.

Toimitusjohtaja Ville Voltti Mobinetilta esitteli yritysten mahdollisuuksia kannustaa työntekijöitään vähäpäästöisempään työmatkaliikkumiseen. ”Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen henkilökunnan auton käyttö työmatkoilla on vähentynyt 60 prosenttia ja työmatkojen hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden  40 prosenttia seurantajakson aikana”, Voltti kertoo. Mobinet on työmatkaliikenteen suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto Suomessa.

Myös EU asettaa vaatimuksia vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtymiselle. Direktiiviehdotus, joka lisäisi vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta julkisissa hankinnoissa hyväksyttiin kesällä 2019.

”Direktiivin vaatimukset tulevat olemaan jäsenvaltiokohtaisia, ja sen vaikutukset yksittäisille hankkijoille selviävät vasta, kun lainsäädäntö astuu Suomessa voimaan viimeistään elokuussa 2021”, kertoo asiantuntija Taneli Varis Motiva Oy:stä.

Uskalla epäonnistua – energiakokeilijoiden opit kaikkien käyttöön

Tutkimusassistentti Jenni Happonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja Helsingin yliopistosta esitteli Energiakokeilijoiden After Work -konseptia. Energiakokeilijoiden After Work on paikka jakaa oppeja kokeiluissa kohdatuista haasteista ja epäonnistumisista rennossa ilmapiirissä.

”Yleensä jaetaan onnistumisia, eikä oppimiskokemuksia, mutta onnistumistenkin taustalla on kuitenkin kova työ ja yleensä jos jonkinlaisia säätämistä ja kommelluksia”, kertoo Happonen.

Tapahtumien tavoitteena on vahvistaa ja luoda uusia verkostoja, edistää vertaisoppimista ja vauhdittaa innovaatioita.

Esitykset


  • Tulosta sivu