Ilmastokestävää kaupunkia rakentamassa

Uutinen 6.11.2019 klo 14.53
Vantaan Kartanonkosken asuinalueella sade- ja sulamisvesiä ohjataan luonnonmukaisesti kosteikkojen ja vihrealueiden avulla. Hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä varaudutaan myös ilmastonmuutokseen. © Pirjo Ferin / SYKE

Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteena on kehittää ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet, joissa otetaan huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillintä että muutokseen sopeutuminen. Avainasemassa on hyvien käytäntöjen levittäminen osaksi kaupunkien suunnittelun arkea.

“Maailmassa on jo paljon tutkimustietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, mutta kaavoittajilla ei ole kootusti tietoa siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännön kaupunkisuunnittelussa”, sanoo tutkija Athanasios Votsis Ilmatieteen laitokselta. “Haluamme tuottaa suunnittelijoille avuksi ohjeiston, joka on visuaalinen ja interaktiivinen sekä sovellettavissa monenlaisiin kohteisiin ja suunnittelutilanteisiin.”

Suunnittelu ankkuroitava paikallisiin olosuhteisiin

Ilmastonmuutoksen kaksi suurta haastetta suunnittelun näkökulmasta ovat hellejaksojen yleistyminen sekä toisaalta rankkasateiden, vesistöjen ja rannikon tulvat. Nämä tulee kaikkien kaupunkien yhtä hyvin Suomessa kuin muualla Euroopassakin ottaa huomioon. Kuitenkin se, miten suuria vaikutukset ovat eri alueilla, on vielä epävarmaa. Suomessa esimerkiksi talvikauden kylmyys, lumi, liukkaus ja pimeys tuovat omat haasteensa.

“On selvää, että ilmastonmuutos vaikuttaa eri alueisiin ja maihin hyvin eri tavoin. Lisäksi suunnittelijoiden on otettava huomioon kaupungin kulttuuriset ja historialliset ominaispiirteet. Aluesuunnittelussa onkin aina kunnioitettava paikallisia olosuhteita ja pyrittävä löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät kutakin aluetta parhaalla tavalla”, Votsis muistuttaa.

Kestävässä kaupunkisuunnittelussa pyritään saavuttamaan niin ekologisia, taloudellisia kuin sosiaalisia hyötyjä tasapainoisesti. Lisäksi on katsottava tulevaisuuteen ja osattava ennakoida muutosten yhteisvaikutuksia.

Luonnon ratkaisut avuksi

Luonnon omat ratkaisut ovat usein parhaita välineitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Viheralueet imeyttävät ja pidättävät vettä sekä suojaavat sään ääriolosuhteilta kuten voimakkailta tuulilta ja kuumuudelta. Suomessa luonnon viheralueita löytyy runsaasti myös suurista kaupungeista.

“Viheralueet tarjoavat ilmastohyötyjen lisäksi virkistystä, terveyshyötyjä ja turvaavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Näillä seikoilla on yleensä myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Panostus vaikkapa viherkattoihin ja tulvia tasaaviin kosteikoihin voi tulla halvemmaksi myöhemmin, kun vältetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja”, sanoo Votsis.

“Viheralueiden ei tarvitse olla kooltaan valtavia, mutta niitä tulisi olla riittävä määrä ja tasaisesti kaupungin kaikilla alueilla. Silloin viheralueilla alkaa olla merkittävä vaikutus koko kaupungille ja sen asukkaille. Pari kosteikkoa uusimmilla asuinalueilla ei vielä riitä”, hän muistuttaa.

Asuntojen hinnat saattavat nousta niillä alueilla, joilla on hyödynnetty vaikkapa uusiutuvaa energiaa tai jätetty paljon viheralueita. Siksi on tärkeää huomioida jo suunnitteluvaiheessa, miten ratkaisut vaikuttavat pienituloisten ihmisten mahdollisuuksiin elää alueella.

Kaupungin resurssit yhteiseen käyttöön

Aluesuunnittelun keinoin voidaan vähentää myös ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Asuinalueiden yhteyteen voidaan jättää tilaa esimerkiksi asukkaiden yhteisille ruuan- ja energiantuotannon alueille. Yhteisölliset puutarhapalstat, joita löytyy monista Suomen kaupungeista, ovat tästä hyvä esimerkki.

“Suunnittelija voi tarjota asukkaille mahdollisuuksia hyödyntää vaikkapa yhteisiä sisä- ja ulkotiloja tai yhteiskäyttöautoja. Ymmärrän, että on tavallaan mukavaa, että jokaisella asukkaalla on asunnossaan oma sauna, mutta yhtä hyvin voidaan rakentaa viihtyisiä yhteissaunoja ja -tiloja, jotka tukevat asukkaiden kanssakäymistä”, Votsis sanoo.

Energian säästöä edistetään suunnittelemalla asuinalueet niin, että ne tukevat joukkoliikenteen käyttöä ja uusiutuvan energian ratkaisuja. Naapuruston yhteiset energiaklusterit voivat jopa tuottaa sähköä verkkoon ja taloudellista hyötyä.

Hyvät käytännöt leviävät kaupungista toiseen

Ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeistusta rakennetaan yhdessä kaupunkien kanssa. Pioneereina ovat Turku ja Hyvinkää, jotka auttavat ohjeiden laatimisessa ja mahdollisesti myös soveltamisessa omille alueilleen.

Tavoitteena on järjestää myöhemmin työpajoja useammassakin kaupungissa suunnittelijoille ja päättäjille. Työpajojen lisäksi koulutusta tullaan järjestämään esimerkiksi Canemure-hankkeen kaupungeissa.

“Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan käyttää näitä kaikkia hyviä menetelmiä joita on jo olemassa. Kaikkein tärkeintä on päästä suunnittelupöydän äärellä yhteisymmärrykseen tarvittavista ratkaisuista ja soveltaa niitä systemaattisesti. Lainsäädännön muuttaminen voi olla hyvin hidasta, mutta hyvien käytäntöjen soveltaminen ja jakaminen edistävät ilmastotyötä usein jopa rivakammin eteenpäin”, sanoo Votsis.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

  • Ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 050 574 6824